Tässä ovat kiis­tel­lyn hal­lin­ta­re­kis­te­rin haitat ja hyödyt – asian­tun­ti­jat vas­taa­vat

Valtiovarainministeriön ajama lakiesitys hallintarekisteristä herättää kiivasta keskustelua sen haitoista ja hyödyistä.

Valtiovarainministeriön ajama lakiesitys hallintarekisteristä herättää kiivasta keskustelua sen haitoista ja hyödyistä.

Oppositiossa hallintarekisteri nähdään rahanpesun, harmaan talouden ja veronkierron työkaluna. Lakia ajavat usein painottavat, että rekisterin salliminen muun muassa murtaisi arvopaperikeskuksen monopoliaseman ja lisäisi osakevälittäjien kilpailua.

– Mitä haittaa tai hyötyä siitä olisi, että arvopaperien säilytys avattaisiin kilpailulle?

– Lisäisikö hallintarekisteri mahdollisuuksia rahanpesuun, harmaaseen talouteen ja veronkiertoon, kuten muun muassa entinen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on väittänyt?

Pyysimme kolmea asiantuntijaa, Finanssialan Keskusliiton lakimiestä Tuomas Majuria, Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtajaa Antti Lahtista ja verohallinnon verotarkastuksen johdossa pitkään työskennellyttä harmaan talouden asiantuntijaa Markku Hirvosta vastaamaan näihin kysymyksiin.

1) Mikä muuttuu nykyisestä, jos hallintarekisteröinti sallitaan Suomessa?
Tuomas Majuri: Kilpailu eri arvopaperikeskusten välillä avautuu ja monopolihaitat poistuvat. Arvopaperikauppa tehostuu ja suomalaiset sijoittajat voivat saada samantyyppisiä palveluita kuin nykyisin ulkomaalaiset sijoittajat. Sijoittaja saa myös enemmän valinnanvapautta siihen, minkä tyyppistä tilimallia haluaa käyttää.
Antti Lahtinen: Tällä hetkellä suomalaisen sijoittajan on pakko omistaa osakkeet suoraan, kun uudistuksen myötä sijoittaja voisi käyttää vaihtoehtoisesti hallintarekisteriä.
Markku Hirvonen: Järjestelmä monimutkaistuu. Tällä hetkellä tiedetään, kuka mitäkin omistaa ja kuinka paljon osakkeita missäkin yrityksessä on. Uudistuksen jälkeen suomalainen sijoittaja voisi hallintarekisteröidä osakkeet. Jos arvopapereiden säilytys on ulkomailla, Suomessa ei tiedetä, kuka todellinen omistaja on.

2) Mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi suomalaiselle sijoittajalle, pankeille sekä suomalaisille pörssiyhtiöille?
Tuomas Majuri: On vaikeaa nähdä haittoja suomalaisen sijoittajan näkökulmasta. Suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän perusteita ei olla muuttamassa, vaan suora omistus pysyy edelleen vaihtoehtona. Hallintarekisteritili toimii ammattimaiselle sijoittajalle, jolla on paljon arvopaperiomaisuutta ja sitä käytetään aktiivisesti vakuutena. Hyötyjiä ovat myös pienet pankit, koska niiden ei tarvitsisi olla arvopaperikeskuksen suoria osapuolia ja voisivat tarjota asiakkaille edullisimmin tilipalveluita.
Antti Lahtinen: Pankit voittavat, jos he pääsevät tekemään lisäbisnestä tällä hallintarekisterillä. Omistuksen julkisuus ja yhteiskunnan läpinäkyvyys kärsivät, ja myös sijoittajat ja yhtiöt, erityisesti pörssiyhtiöt, jotka joutuvat maksamaan selvittääkseen rekistereistä todellisia omistajia. Hallintarekisterin jokaisesta portaasta voi aiheutua kuluja sijoittajille ja yhtiöille.
Markku Hirvonen: Suurimmat hyötyjät ovat pankit, jotka ovat kovasti ajaneet uudistusta. Muut hyötyjät ovat sitten ne, jotka haluavat salata osakkeenomistuksensa. Kovin pienten osakkeenomistusten salaamisessa ei ole mitään järkeä. Järjestelmän hyväksikäyttö edellyttää, että on paljon salattavaa. Muualla maailmassa kehitys on kulkemassa suoran omistuksen suuntaan. G20-valtioiden päämiehet korostivat viime vuoden julkilausumassaan läpinäkyvyyden merkitystä sekä veropohjan tiivistämiseksi että rahanpesun kitkemiseksi. Meillä on ollut jo kehittyneempi järjestelmä, jota kohti muut ovat menossa. Olisi outoa, jos Suomi lähtisi toiseen suuntaan pelkästään pankkien intressien vuoksi.

3) Mitä hyötyjä ja haittoja siitä olisi kansantaloudelle? Helpottuuko veronkierto nykyisestä? Kuinka helppoa/vaikeaa veronkierto on nykyään?
Tuomas Majuri: Kaikki OECD-maat ovat tekemässä yhteistä verotietojen automaattista vaihtojärjestelmää. Siihen kuuluu 80 maata mukaan lukien veroparatiisimaita. Automaattinen verotietojen vaihto vaikeuttaa olennaisesti ulkomaille piilottelua. Meidän intressissä ei ole se, että suomalaiset sijoittajat karkaavat ulkomaille ja lymyilevät hallintarekisterin takana. Vuodesta 2017 lähtien kiinnijäämisriski lisääntyy olennaisesti, joten emme usko tämän merkittävästi lisäävän veronkiertoa.
Antti Lahtinen: Kaikista suurimmat rikolliset löytävät keinot veronkiertoon nykyäänkin, esimerkiksi veroparatiisiyhtiöistä ja ulkomaisista sijoitusyhtiöistä. Hallintarekisteri voi jossain määrin helpottaa omistuksen salaamista ja veronkiertoa. En näe kysymystä kovin keskeisenä kansantalouden kannalta, jos mietitään Suomen tämän hetkisiä ongelmia, kuten vientiä ja julkisen talouden velkaantumista.
Markku Hirvonen: Merkittävintä on se, että se mahdollistaa veronkierron entistä helpommin.

4) Lisäisikö hallintarekisteri mahdollisuuksia rahanpesuun, harmaaseen talouteen ja veronkiertoon, kuten muun muassa entinen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on väittänyt?
Tuomas Majuri: Tässä pitää erottaa politikointi ja se, miten maailma on muuttumassa muun muassa automaattisen verotiedon vaihdon kautta.
Antti Lahtinen: Jossain määrin se saattaa helpottaa harmaata taloutta. On nähty, että hallintarekisteri helpottaisi veronkiertoa pienemmillä omistajilla. Jos vanhaan tilanteeseen verrataan, on tämä askel siihen suuntaan, että omaisuutensa ja tulonsa on helpompi piilottaa. Se, että jos joku asia on mahdollista, ei tarkoita, että ihmiset lähtevät sitä tekemään. Ihmiset ovat keskimäärin lainkuuliaisia, ja jos verotasot ovat kohtuullisia ihmiset haluavat maksaa veroja.
Markku Hirvonen: Verorikosten ja sisäpiiririkosten tekomahdollisuus paranee.

5) Heikkeneekö suomalaisten omistusten julkisuus uudistuksen myötä? Entä viranomaisten tiedonsaanti?
Tuomas Majuri: Omistuksen julkisuus jopa paranee, jos tästä saadaan patentti- ja rekisterihallituksen alainen julkinen palvelu. Nyt tietoja on saanut vain Euroclear Finlandin toimistosta. Viranomaisten tiedonsaantiin tällä ei ole vaikutusta. Pankeilla ja kaikilla finanssialan toimijoilla on jo nyt todella vahvat velvoitteet vastata viranomaisten kysymyksiin. Tähän suomalaiset pankit ovat rakentamassa viranomaisten tilitietokyselyjärjestelmää.
Antti Lahtinen: Kyllä. Nyt meillä on suoran omistuksen malli, jossa jokainen suomalainen osakkeenomistaja on kirjattu omalla nimellään omistajaluetteloon. Hallintarekisterissä lukisi vain hallintarekisterin nimi, esimerkiksi Nordean tai Handelsbankenin nimi. Tämän lisäksi välissä voi olla vielä joku ulkomaalainen omaisuudenhoitaja. Jos ulkomaalainen omaisuudenhoitaja ei paljasta, kuka omistuksen takana on, on riski, että omistajaketjun päässä olevan edunsaajan nimi ei tule tietoon.
Markku Hirvonen: Sekä viranomaisten että median tiedonsaanti heikkenee nykyisestä.

6) Onko Suomen pakko hyväksyä hallintarekisteröinti EU-lainsäädännön vuoksi?
Tuomas Majuri: Jotta Suomi täyttää velvoitteensa eikä syntyisi oikeudellista epävarmuutta, meidän tulkintamme mukaan EU-asetus velvoittaa Suomea toimimaan. Muuten meillä pidettäisiin edelleen käytännössä yllä monopolia.
Antti Lahtinen: Ei ole. Tähän EU-direktiiviin on laitettu pykälä, jonka mukaan nykyinen lainsäädäntö voidaan pitää voimassa.
Markku Hirvonen: Ei ole pakko hyväksyä.

Lakiesitys hallintarekisteristä on tarkoitus valmistua vielä tämän syksyn aikana hallitukselle annettavaksi. Vasta sen jälkeen esitys voi siirtyä hallituksen käsittelyyn valtionneuvostossa ja edetä eduskunnan talousvaliokuntaan.