Tässä mies pääsee eroon ki­lois­taan

Parisataa potilasta odottaa pääsyä lihavuusleikkaukseen Oysiin, jono etenee hitaasti

Vesa Koivukangas ja Timo Heikkinen tekevät laihdutusleikkausta 50-vuotiaalle oululaismiehelle. Mies toivoo pääsevänsä leikkauksen avulla eroon sokeritaudista. "Monilla leikatuilla diabetes on parantunut saman tien", Timo Heikkinen kertoo. Leikkaus maksaa itsensä takaisin, kun terveydenhuoltokäynnit lihavuuden liitännäissairauksien vuoksi vähenevät.
Vesa Koivukangas ja Timo Heikkinen tekevät laihdutusleikkausta 50-vuotiaalle oululaismiehelle. Mies toivoo pääsevänsä leikkauksen avulla eroon sokeritaudista. "Monilla leikatuilla diabetes on parantunut saman tien", Timo Heikkinen kertoo. Leikkaus maksaa itsensä takaisin, kun terveydenhuoltokäynnit lihavuuden liitännäissairauksien vuoksi vähenevät.

Viisikymppinen oululaismies makaa leikkauspöydällä. Gastrokirurgit Timo Heikkinen ja Vesa Koivukangas liikuttavat instrumentteja miehen vatsassa pienten reikien kautta. He näkevät leikkauskohteen monitoreilta.

Koska leikkaus tehdään tähystyksessä, toipuminen on nopeaa. Jo kahden päivän kuluttua mies pääsee kotiin.

Musiikki soi hiljaa salissa, kun kirurgit typistävät miehen mahalaukun yläosasta pienen pussin ja yhdistävät sen ohutsuoleen puolentoista metrin päähän suolen alusta.

Menossa on laihdutusleikkaus. Mies painaa 140 kiloa, mutta jos kaikki sujuu hyvin, vuoden kuluttua puntari näyttää enää 90 kiloa.

Kirurgit kertovat, että heidän potilaansa ovat laihtuneet keskimäärin 50 kiloa leikkauksen jälkeisenä vuonna.

"En stailaa itseäni laihaksi, jotta olisin menevämmän näköinen, vaan haluan päästä eroon kakkostyypin sokeritaudista ja runsaasta ylipainosta, jotta pystyn liikkumaan paremmin", golfia pelaava mies kertoi ennen leikkausta.

Leikkaus vie puolitoista tuntia. Se sujuu normaalisti, ja toipuminen lähtee käyntiin hyvin. Nyt mies totuttelee kotona isoon elämänmuutokseen.

Koska mahalaukku on pienentynyt ja ruuan kulkureitti lyhentynyt, hän voi syödä vain pieniä annoksia ja tulee vähästä kylläiseksi. Rasva ja sokeri eivät maistu.

Koivukangas ja Heikkinen ovat tehneet Oulussa parisataa lihavuusleikkausta, 150 Oysissa ja loput Oulun diakonissalaitoksella. Kokemukset ovat hyvät. Vakavilta komplikaatioilta on lähes vältytty. Vain yksi potilas on käynyt teho-osastolla leikkauksen jälkeen.

Oysin jonossa on parisataa potilasta. Jono etenee hitaasti.

"Meillä kirurgeilla olisi mahdollisuus leikata moninkertainen määrä potilaita, mutta Oysin leikkaussali- ja vuodeosastokapasiteetti eivät riitä",
Koivukangas sanoo.

Oys ei pysty vastaamaan Pohjois-Suomen leikkaustarpeeseen. "Parisataa jonottajaa on vain pieni osa niistä pohjoissuomalaisista, jotka leikkauksesta hyötyisivät. Leikkauskriteerit täyttyisivät tuhansilla, jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä", Heikkinen kertoo.

Leikkaus tulee kyseeseen vasta, kun muut keinot on ensin kokeiltu tuloksettomina. Kansainvälisten kriteerien mukaan leikatun BMI:n pitää olla vähintään 40 tai 35, kun on perussairauksia, kuten diabetes.

"Oysissa nostettiin BMI-raja ilman lisäsairauksia 45:een, koska ei ole resursseja leikata niin monia", Heikkinen jatkaa.

Suomessa tehtiin viime vuonna noin 700 lihavuusleikkausta, Ruotsissa yli 2000.

Tänä vuonna määrä noussee Ruotsissa noin 7000:een. Suomi tulee yhä jälkijunassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimesyksyinen raportti suositti nostamaan määriä.

"Sairaalloisen lihavuuden hoitoon ei tieteellisen näytön perusteella ole mitään muuta keinoa kuin kirurgia. Vain leikkaus johtaa pysyvään painonpudotukseen", Heikkinen
muistuttaa.

Leikkaus vähentää kuolleisuutta ja lihavuuden liitännäissairauksia.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä