Tason nosto edyl­lyt­tää muu­tok­sia

Viime vuoden alusta Kemin musiikinjohtajana ja kaupunginorkesterin kapellimestarina toiminut Jukka Myllys on pannut seisovan veden liikkeelle.

Musiikinjohtaja Jukka Myllys jakaisi Kemin musiikinjohtajan ja taiteellisen johtajan tehtävät.
Musiikinjohtaja Jukka Myllys jakaisi Kemin musiikinjohtajan ja taiteellisen johtajan tehtävät.
Kuva: Esko Aho

Viime vuoden alusta Kemin musiikinjohtajana ja kaupunginorkesterin kapellimestarina toiminut Jukka Myllys on pannut seisovan veden liikkeelle.

Orkesteri on saanut ammattimaisempaa ryhtiä ja uutta yleisöä. Kävijämäärät ovat nousseet vuodessa yli puolella, ja nyt Myllys haluaisi muokata uuteen uskoon aikansa eläneen organisaation.

"Musiikinjohtajan tärkein tehtävä on kehittää koko toimintaa", hän perustelee.

Nykyisellä tekemisen mallilla rajat ovat tulleet vastaan. Yhtälö on Myllyksen mielestä erittäin hankala, sillä taiteellinen johto ja puitteiden kehittäminen orkesterille pitemmällä aikavälillä eivät istu samaan pestiin. Ne olisikin syytä erottaa, muutoin liian paljon jää vain pintaraapaisujen varaan.

Viimevuotinen iso Nat King Cole -konserttiproduktio sysäsi muutosajatukset liikkeelle. Tuolloin Myllys viimeistään huomasi, että tämän kokoiset kakut alkavat olla kohta liian isoja haukattavaksi.

"Muualla ei enää aikoihin ole ollut näin vanhanaikaista systeemiä. Jos konserttikokonaisuuksista halutaan kasvattaa ja nostaa tasoa, myös organisaatiota on uudistettava", hän näkee.



Tehtävien jakamisesta
ei lisäkustannuksia


Myllys itse olisi valmis ottamaan vastaan taiteellisen johtajan tehtävät esimerkiksi vuoden sopimuksella. Musiikinjohtajan paikka voitaisiin täyttää vaikkapa 3-5 vuodeksi. Musiikinjohtajan tehtäväkenttä olisi laaja ja viuhkamainen kokonaisuuksien näkemisestä mahdollisuuksien luomiseen. Taiteellinen johtaja ei olisi kuukausipalkkainen.

Hän katsoo, että tehtäväjako on toteutettavissa ilman kunnallisia lisäkustannuksia. Tarvittaessa rahoitusta on kasvatettavissa muutoinkin. Yritysyhteistyökumppanuus on jo tähän mennessä tuonut hieman uutta pelivaraa ja mahdollisuuksia nostaa laatua, lipputulot ovat kasvaneet, ja erilaisissa avustuskanavien käytössä on oltu aktiivisia.

Toiminnan kehittämisessä on katsottava vuosien perspektiivillä. Myllys uskoo, että kunnat ovat jatkossa saman katon alla, ja orkesterin voimavarat tulevat sitä myötä kasvamaan esimerkiksi Seinäjoen tapaan.

Oman kotisalin saaminen toisi myös tärkeän työsaran toimintaa pyörittävälle musiikinjohtajalle. YIT:n Sarius-hanke on ensimmäinen mahdollisuus päästä tosissaan neuvottelemaan konferenssi/konserttisalista.



Muutos ei ole läpihuutojuttu


Jukka Myllyksen esitys tulee helmikuussa Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakuntaan alustavaan puntariin. Mallin pyörimistä nykyisellä rahapotilla on jo esimerkiksi epäilty. Musiikkiopiston rehtorin Marjaliisa Hynnisen mukaan kyseessä ei ole läpihuutojuttu.

"Se täytyy miettiä monelta kantilta niin, ettei rakenteille tapahdu mitään. Paketti on laaja ja asia on vielä hyvin alkutekijöissään. Tärkeintä on orkesteritoiminnan jatkuminen ja kehittäminen", Hynninen luonnehtii.

Myllys toivoo, että uudella organisaatiolla päätäisiin aloittamaan ensi vuoden alusta. Hän itse on virkavapaalla Oulu Sinfonian pasuunansoittajan virasta kevääseen asti, mutta jatko virkavapaudelle tämän vuoden loppuun saakka on jo käsiteltävänä.

Esitystään ja virkavapauttaan Myllys ei ole kytkenyt yhteen. Hän aikoo joka tapauksessa palata Ouluun viimeistään vuodenvaihteessa.

"Tämä ei ole mikään elämän tai kuoleman kysymys. Jos systeemiä ei muuteta, jatketaan entisin eväin. Mutta nopeampi kehitys edellyttää organisatorista muutosta."

Ilmoita asiavirheestä