Politiikan paluumuuttajien touhua seurataan aluksi odotellen. Ei tiedetä, mitä on tulossa. Melko pian palaajat paljastavat kyntensä.
Keskustan Kauko Juhantalo putosi koplausten takia korkealta. Hän joutui ensin pois kauppa- ja teollisuusministerin pallilta. Sitten eduskunta otti häneltä kansanedustajan valtakirjan pois. Satakuntalaiset katsoivat Juhantalon niin hyväksi asioidensa hoitajaksi, että äänestivät hänet takaisin eduskuntaan.
Nyt Juhantalo johtaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa. Se on yksi talon arvostetuimmista ja koko ajan lisää painoarvoa saavista valiokunnista. Juhantaloa kehutaan hyväksi puheenjohtajaksi. Julkisuudessa hän ei ole pitänyt melua itsestään, mutta asiat ovat edenneet hyvin.
Ministerin tuoli meni aikoinaan alta myös SDP:n Arja Alholta niin sanottujen Sundqvist-sotkujen takia. Seuraavissa vaaleissa kansa tiputti hänet Arkadianmäeltä. Alho asui välillä Kanadassa ja jatkoi opintojaan, väitteli lopulta tohtoriksi. Palo politiikkaan oli sen verran kova, että hän yritti ja pääsikin uudestaan eduskuntaan.
Alho oli pitkään melko vaisu verrattuna entiseen ärhäkkään rouva suorasuuhun. Kaikki muuttui, kun hän lähti kyntämään uraa sille, että SDP:n puheenjohtajuus ei siirry kuin viestikapula Paavo Lipposelta puoluesihteeri Eero Heinäluomalle.
Alho ilmoittautui itse puheenjohtajaehdokkaaksi. Tällä hän teki kiistatta palveluksen puolueelle. Myös puheenjohtajaehdokkaiden tentteihin Alho on tuonut väriä ja säpinää yhdessä ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa.
Aivan eri asia on, mitä lopulta seuraa Alhon rajuista hyökkäyksistä Heinäluoman kimppuun siitä, ettei tältä saa mitään vastauksia ja että Heinäluoman johtama SDP kulkisi SAK:n talutusnuorassa. Kysymys on sikäli vakava, että se jättää ilmaan jatkokysymyksen. Onko kyseessä vain Alhon henkilökohtainen mielipide vai ajatellaanko puolueen sisällä näin laajemminkin?
Puheenjohtajaehdokkaiden Oulun tentissä Liisa Jaakonsaari halusi tietää, mitä eläimiä ehdokkaat haluaisivat olla. Heinäluoma olisi karhu ja Alho hevonen.
Julkisuudessa Alho on jo rinnastettu Tasmanian piruksi suhteessa Heinäluomaan. Demareiden entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa vertasi aikoinaan toimittajia australialaiseen Tasmaniaan piruun, joka kerran nilkkaan iskettyään ei hellitä otettaan. Samalla sitkolla Alho iskee nyt Heinäluomaa.
Tietynlaista paluuta kotimaan poliittisiin ympyröihin tekee myös europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Keskustanaiset haluavat nostaa entisen pääministerin ja puolueen ex-puheenjohtajan järjestönsä johtoon. Valintaa perustellaan ennen kaikkea sillä, että Jäätteenmäki on luja tasa-arvon ajaja.
Jäätteenmäelle itselleen naisjärjestön puheenjohtajuus avaa portin suoraan keskustan ytimeen, puolueen työvaliokuntaan. Siellä istuu puoluejohdon, kolmen piirien edustajan, eduskuntaryhmän sekä nuorten ja opiskelijoiden edustajien ohella jo nyt meppiryhmän edustajana Paavo Väyrynen.
Jäätteenmäen kerrotaan taustalla suhtautuneen kriittisesti Vanhasen hallituksen veronalennuspolitiikkaan, joka hänen mielestään kuulemma myötäilee liikaa EK:n pilliä. Väyrynen on arvostellut rajusti viriteltyä porvariyhteistyötä.
Viimeistään seuraavien eduskuntavaalien lähestyessä, kun asemien haku kunnolla alkaa, kokouksista voi tulla kiintoisia. Yhdessä kirjassa Jäätteenmäki ristittiin Lakeuden koston korpiksi.