Oulu Persianlahden sota todisti, että nykyajan sodassa korkean teknologian aseet ovat erittäin merkittävässä asemassa. Tutkassa näkymättömillä rynnäkköpommittajilla moukaroitiin hetkessä koko Irak polvilleen. Sitten liittoutuneiden vahvat maajoukot vyöryivät yli irakilaisarmeijan käytännöllisesti katsoen hetkessä.
Nyt näyttämöllä tuskin nähdään suuren luokan uutuslaitteita, koska viime aikoina on keskittytty sotilaiden yksittäiseen varustukseen sekä johtamisjärjesytelmien kehittämiseen. Vielä viime vuosikymmenen alussa pimeänäkölaitteita oli vain harvalla sotilaalla, nyt niitä on paljon enemmän rivimiestenkin käytössä.
"Tuolloin oli varustauduttu kylmän sodan tarpeisiin, eli sotimiseen mahdollista Varsovan liiton puolelta tulevaa vihollista vastaan. Monilta osin tekniikka ja varustus perustui tällaiselle ajattelutavalle", pääopettaja, majuri Kaarle Lagerstam Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta toteaa.
Vuoden 1991 aikaan yhdysvaltalaisten joukkojen naamointi ja kenttävarustus oli tehty Euroopan näyttämöä varten. Taistelukentällä jotkut sotilaiden maihinnoususaappaista yksinkertaisesti sulivat tulikuumalla aavikolla sotilaiden jalkoihin.
"Nyt on selkeästi varustauduttu vahvemmin aavikkosotaa varten. Sanoisinpa jopa, että yhdysvaltalainen sotakoneisto on nyt selkeästi valmiimpi sotaan aavikolla kuin aiemmin", Lagerstam arvioi.
Lagerstamin mukaan nyt sodassa ei ole runsaasti uusia ja ennennäkemättömiä sotilaslaitteita, vaan paremminkin aiemmassa sodassa nähtyjen ratkaisujen uusia kehitysversioita.
Kylmän sodan lauettua Yhdysvaltojen asevarustelua on hallinnut kaksi vihollismaastoa: Lähi-Itä sekä Korean niemimaa. Sotalaitteisto on optimoitu näihin oloihin.
Täsmäaseet ratkaisevassa asemassa
Edellisen sodan päätähti, tutkassa näkymätön F-117A stealth-rynnäkköpommittaja, on Lagerstamin mielestä tällä kertaa sivuosassa.
"Uskoisin, että ratkaisevimman panoksen tähän sotaan antavat GPS-ohjatut täsmäaseet. Ne ovat yhdysvaltalaisten vastaus irakilaisten pyrkimykselle sijoittaa sotilaskohteita siviilien keskelle."
Edellisessä sodassa 75 prosenttia irakilaiskohteisiin tehdystä tuhoista tehtiin täsmäaseilla joita oli vain kymmenen prosenttia käytetyistä pommeista. Nyt Lagerstam uskoo täsmäaseita olevan jopa 90 prosenttia käytetyistä pommeista.
"Myös maalitiedustelu on kehittynyt huimasti. Lennokeilla ja satelliiteilla saadaan erittäin tarkat tiedot kohteista. Lisäksi vihollisen aluetta tarkkaillaan jatkuvasti tiedustelupartioilla ja sateliiteista sekä lentokuvauksin."
Tieto vihollisen liikkeistä välittyy uuden järjestelmän avulla salamannopeasti kentälle jokaiseen yksikköön. Samoja tietoliikenneyhteyksiä pitkin kulkee myös tieto jokaisen sotilaan olinpaikasta. Näin komentokeskuksissa tiedetään tarkkaan reaaliaikaisesti, missä joukot liikkuvat.
Jatkuvasti päivittyvät tiedot takaavat, että yhdysvaltalaiset joukot eivät sorru ampumaan omiaan. Edellisessä sodassa tällainen teknologia puuttui. Taisteluissa menehtyneistä merkittävän suuri osa oli omien ammusten tappamia sotilaita.
Koulutustapa muuttunut
Tärkeänä erona Operaatio Aavikkomyrskyyn osallistuneiden ja meneillään olevaan operaatioon osallistuvien sotilaiden välillä on entistä parempi koulutus.
"Yhdysvalloissa voidaan suurissa koulutuskeskuksissa harjoitella jopa divisioonan, eli 15 000 miehen vahvuisella joukolla erilaisia operaatioita aidoissa, aavikon kaltaisissa olosuhteissa", Lagerstam toteaa.
Kun hyökkäys etenee rintamalla, kaukana sen takana liikehtii ja velloo myös.
"Yhdysvaltalaisten ja brittiläisten joukkojen tavoitteena lienee edetä noin 500 kilometriä muutamassa päivässä kerrallaan. Tämä aiheuttaa kyllä joukkojen huollolle kovat vaatimukset."
Edellisellä kerralla amerikkalaiset etenivät noin 100-200 kilometrin kolmen päivän hyökkäyksessä.
Lamauttavat aseet
eivät tapa
Kun hyökkäys etenee kaupunkien ja asutuskeskusten laitamille, esiin vedetään tällä hetkellä kehittyneintä asetekniikkaa.
"Koska sotilaskohteet ovat lähellä siviikohteita, lamauttavat asejärjestelmät ovat varmasti pääosassa kaupunkitaisteluissa", Lagerstam luonnehtii.
Yhdysvaltalaiset ovat kehittäneet aseita, joiden ideana on, että vastustaja lamaannutetaan paikalleen taistelukyvyttömäksi selkeän tappamisen sijaan.
Muun muassa tahmaavat vaahdot ja ääniaseet saattavat olla ratkaisevassa osassa kaupunkien herruudesta taisteltaessa.
"Kaupunkikohteissa tärkeitä ovat myös tunkeutuvat aseet eli ns. bunkkeripommit, jotka suuntaavat räjähdyksen syvälle maan sisälle", Kaarle Lagerstam toteaa. Tällaisia pommeja oli käytössä Afganistanin operaation aikana.