Työttömyys on kasvanut sellaista vauhtia, että tällä menolla ollaan kohta 1990-luvun suuren laman lukemissa. Hallituksen on pantava nyt kaikki peliin, ettei näin tapahtuisi.
Tilastokeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön uusimmat työttömyysluvut ovat karua luettavaa.
Työttömyys on räjähtänyt käsiin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli toukokuussa 300 000 työtöntä, 34 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysprosentti on lähes 11. Työministeriön laskuissa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuodessa 40 000 ja oli jo 269 000. Lisäksi työtä hakee yli 100 000 aktivointitoimien kohteena olevaa ihmistä.
Työttömien määrän suunta näyttää uhkaavasti samanlaiselta kuin 1990-luvun laman aikana. Kun otetaan huomioon, että suurten ikäluokkien pääjoukot ovat jääneet eläkkeelle parin kolmen viime vuoden sisällä, työmarkkinoilla on tapahtunut käänteentekevä muutos huonompaan.
Työllisyyden suunta kääntyi selvästi loppukeväällä. Siihen saakka ehdittiin jo ihmetellä, miten työttömyysluvut eivät olleet nousseet kovin korkealle, vaikka talous näytti kaikin mittarein mitattuna vajonneen taantumaan jo aikoja sitten.
Työttömyyslukujen pysyminen jollain tavalla siedettävissä rajoissa muihin Euroopan maihin verrattuna piti pitkään yllä uskoa siihen, että asiat ovat paremmin kuin ne todellisuudessa ovat.
Nyt julkistetut tilastot ja niiden viitoittama kehityssuunta vahvistavat sen, mitä on pelätty. Talous on todella heikoissa kantimissa. On olemassa suuri vaara, että työttömyys kasvaa vielä parin vuosikymmenen takaisen suuren laman lukemiin.
Erityisesti nuoren työttömyysluvut ovat murheelliset. 15–24-vuotiaiden työttömyys pongahti vuodessa 4,5 prosenttiyksikköä ylöspäin. Nuorten työttömyysaste oli toukokuussa peräti 35,2 prosenttia.
Ilmiö on samanlainen kaikkialla Euroopassa. Eteläisissä kriisimaissa nuorisotyöttömyys vaihtelee 30:stä 60 prosenttiin.
Nuorisotyöttömyyden kasvu vahvistaa epäilyjä siitä, että vuodenvaihteessa voimaan tullut nuorisotakuu ei toimi.
Jos mitään ei tehdä pian, suuri joukko ihmisiä uhkaa pudota kokonaan työelämän ulkopuolelle samalla tavalla kuin kaksi vuosikymmentä sitten.
Taloutta vaivaavan taantuman syynä on osaltaan koko Eurooppaa pitkään vaivannut epäsuotuisa kehitys.
Myös Aasian, etenkin Kiinan, veto on hiipunut. Eikä Yhdysvaltojen sen paremmin kuin Venäjänkään talouskehityksestä ole ollut Euroopan pelastajaksi.
Maailmantalouden ongelmien lisäksi useilla aloilla yhtä aikaa tapahtuva rakennemuutos on ollut omiaan lisäämään Suomen talouden pahoinvointia.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on kovan paikan edessä. Valtio velkaantuu vauhdilla, mikä syö julkisen elvytyksen eväitä.
Hallitus ei kuitenkaan voi jäädä sivustakatsojan rooliin, vaan sen on pakko ottaa käyttöön niitä vähäisiä keinoja, joita sillä on talouden toimeliaisuuden lisäämiseksi.
Nyt on paljon puhutun täsmäelvytyksen aika. Valtion on viimeistään budjettiriihessä kiirehdittävä aloittamaan sellaisia töitä, jotka joka tapauksessa olisivat edessä tulevina vuosina. Aikaa jahkailuun ei ole.