Suomalaisen sivistyksen ja suomalaisuuden hengen nostattaja, markan mahtimies, suomen kielen asiamies, Hegelin oppien puolustaja, filosofi, lehtimies ja valtiomies. J.V. Snellmanissa (1806-1881) on, mistä ammentaa.
Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlallisuudet alkoivat viime viikolla Kuopiossa, jossa Snellman oli "maanpaossa" 1840-luvulla suututettuaan yliopistoväen akateemista vapautta puolustaessaan. Snellmanin elämäntyötä valotetaan koko vuoden ajan ympäri Suomea. Juhlavuoden keskeisenä teemana on sivistys.
Oulussa, Snellmanin koulukaupungissa luvassa on näyttelyitä, konsertteja ja 1800-luvun tyyliin valmistettuja aterioita. Lisäksi kuljetaan virtuaalisesti Snellmanin jalanjäljillä, räpätään ja onpa ehdotettu Snellman-tietokonepeliäkin. Uudet näkökulmat lienevät tervetulleita, sillä monille nuorille Snellman edustaa kuivakiskoista kääkkää, josta leivotaan sitkasta pakkopullaa ainakin kerran vuodessa, 12. toukokuuta.
Tekstejä taskukoossa
Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Juha Manninen olisi valmis lanseeraamaan järkälemäisten Snellmanin koottujen teosten rinnalle kevyemmän, taskuun mahtuvan Snellmanin.
"Tasku-Snellmaniin sopisi käsikirjoitus akateemisen vapauden todellisesta luonteesta ja olemuksesta, jonka piti olla luento, mutta se kiellettiin. Jos haluaa lukea vain yhden Snellmanin kirjoituksen, se voisi olla tämä", Manninen vinkkaa.
Pamfletin perusteella Snellmania puistattaisi nykyajassa ainakin yliopistolaitoksen suorituskeskeisyys. Opintojen jouduttamisesta on puhuttu jo Snellmanin aikoina. "Pankaamme itse kukin käsi sydämelle ja tunnustakaamme, mitä akateeminen opiskelumme on ollut. Voiko kukaan vastata toisin kuin masentavasti: läksyn lukua", kynäili Snellman.
Opintojen nopeuden tähdentäjille Snellmanin ohjelma on suorastaan kauhistus. "Kaikki on vapaata, opiskelijan vapaasta valinnasta riippuu kaikki, työ tai laiminlyönti, itsenäinen tai opettajan johtama työ, oppiaineet, opiskelujärjestys, järjestelmät ja kirjoittajat", Snellman julisti.
Myös kirjeitä
Tasku-Snellmaniin voisi mahduttaa myös teksteihin Idee der Persönlichkeit (persoonallisuuden aatteesta) ja Läran om staten (oppi valtiosta) pohjautuvia kehitelmiä. Snellmanin Helsingissä 1843 pitämät luennot hengen olemuksesta ovat avain hänen perusfilosofiaansa. Sivistysteemaa on löydettävissä Snellmanin vuonna 1846 kirjoittamasta tekstistä sivistyksestä ja yleishengestä.
Taskukirjaan tulisi liittää myös kirjeitä, kuten Snellmanin Ruotsissa kesällä 1840 Fredrik Cygnaeukselle ja Bengt Olof Lillelle laatima teksti. "Se paljastaa, miksi Snellman ryhtyi suomen kielen asiamieheksi. Snellmanin typistäminen kielitaistelijaksi on tehnyt vääryyttä hänen ajattelunsa kokonaisuudelle", kritisoi Manninen.
Peli avartaisi kuvaa
Oulussa on haaveiltu myös Snellman-tietokonepelistä. Asia on kuitenkin vielä avoin rahoitusta myöten. Oulun yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen pelitutkimusyksikössä, LudoCraftissa syntyi muutama vuosi sitten kiitelty Oulun linna -peli. Millaisen pelin he tekisivät J.V. Snellmanista?
LudoGraftin käsikirjoittaja Pekko Koskinen näkee Snellmanissa hyviä peliaineksia. Ajankuva on nykyihmiselle jo eksoottinen, poliittisine jännitteineen ja ajatusmaailmoineen. "Merkkihenkilöitä käsitellään usein jäyhästi kuin kiveen hakattuina. Tämä on lopulta köyhdyttävää. En keskittyisi Snellmanissa itse henkilöön, vaan hänen tuotoksiinsa."
Peliympäristö voisi löytyä esimerkiksi Snellmanin julkaiseman Saima-lehden toimituksesta 1840-luvulla. "Peli voisi sijoittua lehden toimittamisen ympärille. Mukaan voisi ympätä ajankuvaa kulttuuritekijöistä painotekniikkaan asti. Sisältöä voisi rikastuttaa lehden alkuperäisillä jutuilla."
Toinen vaihtoehto olisi lähteä liikkeelle Snellmanin matkakuvauksista, jolloin se loisi kuvaa ajan Euroopasta.
Koskisen mielestä peli on hyvä opetusväline, mutta liian harvoin käytetty. "Pelit pohjautuvat oppimisen perusrakenteisiin, leikkiin ja ongelmanratkontaan. Snellmanilaisittain voisin kärjekkäästi väittää pelejä sivistyksen tulevaksi rintamaksi", toteaa Koskinen.
Juhlavuoden verkkosivut löytyvät osoitteesta www.snellman200.fi
Sivuilta löytyvät muun muassa Snellmanin kootut teokset suomeksi.
