Ensi vuoden syksyllä voimaan tuleva uusi yliopistolaki varmistaa ei-ylioppilaiden asemaa opiskelijavalinnassa, mutta ei tuo valtavasti uutta nykykäytäntöön. Lakittomilla on ollut viime vuosina tasavertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan yliopistoon.
Periaatteessa pohjakoulutukseksi riittää peruskoulu, mutta yliopistot vaativat käytännössä jonkin toisen asteen tai ammattikorkeakoulututkinnon.
Uusi yliopistolaki muuttaa yliopisto-opintojen rakenteen kaksiportaiseksi eli opiskelijan on suoritettava ensiksi kolmivuotinen alempi korkeakoulututkinto ennen kuin hän voi siirtyä opiskelemaan vielä kaksi vuotta kestävää ylempää korkeakoulututkintoa.
Riittävät tiedot
ja valmiudet
Opintotukiasetuksen nykysääntö kelpuuttaa opiskelijaksi ylioppilaiden lisäksi ammattitutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, ulkomailla vastaavat tutkinnot suorittaneet tai riittävästi avoimen yliopiston opintoja suorittaneet.
Lisäksi yliopistoon voivat päästä henkilöt, joilla ovat muutoin riittävät tiedot ja valmiudet.
Ylempään korkeakoulututkintoon voi uuden lain mukaan päästä suoraan, jos on suorittanut soveltavan ammattikorkeakoulututkinnon, mikä vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.
"Kaksiportaiseen tutkintojärjestelmä pitää siis ei-ylioppilaiden mahdollisuudet entisellään. Pykäliin täytyy vain tehdä tekniset varmennukset", selventää ylitarkastaja Laura Hansen opetusministeriöstä.
Tavallisia ylioppilaita otettiin vuonna 2001 Suomen yliopistoihin 73 prosenttia kaikista sisään otetuista. 21 prosentilla oli ylioppilastutkinnon lisäksi jokin toinen tutkinto, kuten toisen asteen tai ammattikorkeakoulututkinto. ¨
Ei-ylioppilaita joukossa oli kuusi prosenttia.
Oulun yliopiston kehitysjohtajan Paavo Sippolan mielestä ei-ylioppilaiden asema yliopistoon pääsyssä on nykyisellään hyvä. Kysyntää ei ole niin paljon, että kiintiöitä tarvitsisi erityisesti lisätä.
Järkevää
nuorisoa
Yliopistoon tullaan automaattisesti ylioppilaspohjalla. Muulla koulutuspohjalla tulijoita on Sippolan mukaan erittäin vähän, vaikka heitä varten velvoitettiin perustamaan kiintiöitäkin.
"Ei-ylioppilaat joutuvat olemaan yliopistossa yleensä tosi aktiivisia, sillä muun muassa pohjakoulutuksen tuoma kielitaito on usein ylioppilastutkintoa heikompi, ja kurssikirjat ovat paljolti vieraskielisiä", Sippola arvioi.
Hänen mielestään tilanne saa edetä omalla painollaan kuten tähänkin asti, sillä opiskelijat ajattelevat itse riittävän rationaalisesti hakeutuessaan opiskelemaan. He eivät ole nappuloita, joita voidaan liikutella virkamiesten pöydistä.
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula katsoo, että ei-ylioppilaat ovat olleet pitkään samalla viivalla ylioppilaiden kanssa. Heidän asemaansa ei pysty parantamaan.
Toisen asteen tutkinto antaa pisteitä siinä missä ylioppilastutkintokin, ja useissa koulutusohjelmissa pääsee sisään pelkän pääsykokeen perusteella.
Lappiin otetaan vuosittain Riepulan mukaan parikymmentä ei-ylioppilasta, mikä merkitsee noin viittä prosenttia.
Hän arvioi, että taiteiden tiedekunta ottaa suhteellisesti eniten ei-ylioppilaita, joilla on pohjanaan esimerkiksi artesaanin tutkinto.