Tasaveroa ei pidä suoralta kädeltä torjua. Verotuksen rakennetta on pakko uudistaa kiristyvän kansainvälisen kilpailun takia. Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartian mukaan veroprogressio sorsii pieni- ja suurituloisia. Hän ehdotti viime viikolla Taloussanomissa siirtymistä Viron malliin eli suhteelliseen verotuksen, jossa kaikilta perittäisiin sama vero tuloista riippumatta. Esitys leimattiin heti mätäkuun jutuksi. Erityisen tuohtuneita oltiin ammattiyhdistysliikkeessä.
Sen sijaan valtiosihteeri Raimo Sailas ei täysin tyrmännyt lehtihaastattelussa Vartian esitystä, vaikka ei uskokaan, että malli toteutuisi sellaisenaan. Myöskään eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei suoralta kädeltä torju tällaisia esityksiä. Hän tosin huomautti Savon Sanomissa tiistaina, että verotuksen järjestämisen on lähdettävä nykyiseltä pohjalta, mutta kansainvälinen verokilpailu on otettava vakavasti ja siihen on vastattava. Koska verokilpailu on kiristymässä, "tällaiset" ehdotukset ovat Lipposen mukaan tarpeen.
Valtiosihteeri Sailas kiinnitti huomiota progressiivisen verotuksen aiheuttamiin ongelmiin. Vaikka progressio tasaa tuloeroja, sillä on omat kielteiset puolensa. Kun yleisesti toivotaan veronalennusten keskittämistä pieni- ja keskituloisille, se merkitsee progression kiristämistä.
Tämä kannattaisi hallituksessa muistaa, kun se päättää budjettiriihessä veronkevennyksistä. Jos alennukset suunnataan pieni- ja keskituloisille, samalla kiristetään hyvätuloisten verotusta.
Hallituksen on päätettävä myös yritys- ja pääomatulojen verotuksesta. Jos osinkotuloja verotetaan kahteen kertaan, veroprosentin laskeminen ei auta. Yritykset etsivät uuden kotipesän Virosta tai muualta EU:sta. Jos työpaikat siirtyvät muille maille, työttömyys kasvaa.
On oikein ja kohtuullista, että hyvätuloiset maksavat enemmän veroa. Niin he tekisivät tasaverotuksessakin. Koska Suomessa tosirikkaita palkansaajia ei ole, rahaa kierrätetään keskituloisten taskusta toiseen. Ensin otetaan veroina yhteiskunnalle ja sitten jaetaan takaisin etuuksina. Tasavero yhdistettynä turvajärjestelmien perusteelliseen remonttiin vähentäisi byrokratiaa ja lisäisi työn teon kannustavuutta. Perustulon tai negatiivisen tuloveron kuitenkin pelätään lisäävän työn vieroksuntaa. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä asia on päinvastoin: työnteko kannattaisi, kun lisätulot eivät veisi kaikkia etuja.
Progressiivisen verotuksen muuttaminen tasaveroksi ei käy käden käänteessä, jos se ylipäätään koskaan toteutuu. Idea on kuitenkin ollut esillä aika ajoin. Vuonna 1996 eduskunnan "verokopla" esitti, että tuloverotus siirrettäisiin kuntien yksinoikeudeksi. Esitykseen sisältyi pienten tulojen verottomuus sekä alarajan ylittävältä tulolta tasavero. Julkista keskustelua ei tuolloin syntynyt.
Suomessa verotus on keventynyt, mutta vielä on pitkä matka EU:n keskitasoon. Marginaalivero on korkea. Erittäin korkea se on pienissä tuloissa. Ehkä pahin epäkohta kuitenkin on pääomatulojen ja palkkatulojen epäsuhta. Pääomatuloissa on 29 prosentin tasavero, mutta palkkaverotus on voimakkaasti progressiivinen.
Palkansaajan kannalta on kohtuutonta, että hän maksaa tuloistaan veroa reilusti yli 40 prosenttia - ja lisätuloista enemmän kuin puolet - mutta pääomatulojen saajat vain 29 prosenttia. Kuilua on kavennettava. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä kiristämällä pääomaverotusta, vaan alentamalla ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa. Oikeaoppisin ratkaisu olisi, että ansio- ja pääomatulojen verokanta olisi sama. Tuolloin kaikkia verotettaisiin samalla prosentilla. Uudistus tuskin toteutuu, mutta sitä kohti on pyrittävä. Niin tehdään muuallakin.