Nykyinen tuloverotus on epäoikeudenmukaista, arvioi finanssioikeuden professori Kari S. Tikka. Hänestä tasavero on veromalli, johon Suomikin siirtyy ensi vuosikymmenellä, kansainvälisen verokilpailun puristuksessa.
"Kun pääomatulojen verotus on tasaverotusta ja ansiotulojen verotus progressiivista verotusta, syntyy näiden kahden eri tulotyypin välille oikeudenmukaisuusvaje", Tikka sanoo.
Yhtenäiseen, progressiiviseen tuloverotukseen ei ole paluuta. "Tämän päivän niukkuustekijä on oivaltava, suuren osaamispanoksen sisältävä työ. Tässä mielessä verojärjestelmän pitäisi ottaa huomioon muuttunut kehitys eikä suosia pääomapanosta niin kuin nykyään."
Suomessa suurista pääomatuloista maksetaan 28 prosentin tasaveroa. Epäreilu tilanne kasvattaa pitkällä aikavälillä sosiaalista kuilua omistaja-Suomen ja palkansaaja-Suomen välille, professori varoittaa. "Verojärjestelmän pitäisi olla sellainen, että hyvinpalkattua työtä tekemällä voisi luoda pienen varallisuuden."
Yleinen tasavero lisää palkansaajan ostovoimaa ilman suuria palkankorotuksia. Tämä vahvistaisi Suomen asemaa hyväpalkkaisen työn maana, Tikka suosittaa. Yrittäjien verotuksessa taas keinottelu pääoma- ja ansiotulon välillä lakkaa, kun tasavero yksinkertaistaa verojärjestelmää.
Perusteet muuttuneet
"En veikkaisi mitään suurta yllätystä", Tikka ennakoi tasaveroidean leviävän hitaasti.
Äkkikäännökset ovat tosin veropolitiikassakin mahdollisia. Näin kävi 1993, jolloin Suomi lähti tasaverotuksen tielle. Tuolloin pääomatulot - siis suurimmat tulot - siirrettiin tasaveron alle, Ruotsin ja Norjan malliin. Myös Ruotsin päätös luopua lahja- ja perintöverosta alkuvuodesta tuli yllätyksenä jopa ruotsalaisille asiantuntijoille.
Tulojen erilaista verokohtelua perusteltiin alunperin sillä, että pääoma liikkuu paljon vilkkaammin kuin kuin työvoima. Hyvin koulutetun työvoiman liikkuvuus on kuitenkin lisääntynyt.
Tasaveron yhtenä ideana onkin huolehtia, että Suomi sijaintimaana houkuttaa hyvinpalkattuja työpaikkoja esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen alalla.
Pääomaverotuksella piti myös ottaa epäsuorasti huomioon rahan arvon heikkeneminen. Rahaunioni on kuitenkin painanut inflaation ennätysalas.
Hitaasti tavoitteeseen
Tasaverolla ei ajeta alas hyvinvointivaltiota. "Tämä ei ole malli, jolla pyrittäisiin sinänsä julkisen palvelutarjonnan supistamiseen."
Tikan mukaan tasaveromalli tarvitsee myös tuekseen matalapalkkatyötä koskevan lievennyksen.
Jos talous ei kasva ja valtiontalouden raamit ovat ahtaat, ei keskustelulle tasaverosta juuri jää tilaa, Tikka ennakoi. Vaikka juuri hitaan kasvun aikana voisi olla tarvetta puolustuksellisena toimenpiteenä toteuttaa tasavero.
Tasaveron suuntaan voidaan tosin askeltaa myös rauhallisesti keventämällä ansiotuloverotusta kautta linjan. "Voidaan poistaa joitakin veroluokkia ja kehittää järjestelmää tasaveron suuntaan."
Toistaiseksi tasaverolla ei ole Suomessa vahvaa poliittista kannatusta, Tikka myöntää. Myös Ruotsin tunnetuin veroasiantuntija, professori Sven-Olof Lodin arvioi, että tasaverosta kannattaa keskustella vasta, jos kokonaisveroaste putoaa alle 40. Suomessa veroaste on 44-45 prosentin tietämissä.
Viro on kuitenkin aikeissa pudottaa tasaveronsa nykyisestä 24 prosentista 20:een. "Jos näin käy, saattaa Helsingin ja Tallinnan välisestä veroerosta aiheutua paineita."
