Presidentin virkaanastujaisissa on kyse Suomen korkeimmista ja tärkeimmistä seremonioista. "Niitä ei pidä kavahtaa tai vaatia vähemmiksi, sillä tasavaltakin tarvitsee juhlavat tapahtumansa", sanoo tapatutkija, filosofian maisteri Markus H. Korhonen.
"Seremoniat ovat tavallaan näytös, jossa ylimmän vallan saanut astuu vallan merkkeineen kaikkien nähtäville ja tunnistettavaksi. Tämä on ikiaikainen tapa, ja myös meillä arvokas perinne", Korhonen toteaa. Vallan saanut näytetään omalle kansalle, johtohenkilöille ja ulkomaille.
"Osoitamme samalla, että meillä on arvokkaita perinteitä. Presidentin aseman korostaminen on sikälikin tärkeää, että hänet on demokraattisesti valittu."
Presidentin virkaanastujaisten näyttävyys korostui sotien jälkeen, jolloin oli erityisen tärkeää näyttää itsenäisen vallan merkkejä. Korhonen muistelee, että ensimmäisten presidenttien aikana seremonioiden valmistelut eivät olleet niin viimeisen päälle kuin nykyisin.
Ulkoministeriön protokollaosaston apulaisprotokollapäällikkö Tiina Myllyntausta toteaa, että seremoniat ovat hyvin vakiintuneet, eikä niihin tehty muutoksia edes kuusi vuotta sitten, kun Suomeen valittiin ensimmäisen kerran nainen presidentiksi.
Jotain sentään on muuttunut. Shaketin sijaan pukukoodi on nyt tumma puku.