Digitalisoituminen, kansalaisten siirtyminen etsimään sisältöjä verkosta ja mediamaailman kansainvälistyminen on pyöräyttänyt suomalaisten viestinten toimintaedellytykset uuteen asentoon. Tämä kehitys oli taustalla, kun professori Anssi Vanjoen työryhmä pohti suomalaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä, esteitä ja kilpailuasetelmia. Maanantaina esityksensä jättäneen ryhmän esityksen pääviestinä on vapaiden toimintaedellytysten ja reilun kilpailun takaaminen.
Keskeinen, oikeaan osunut havainto työryhmällä on se, jonka Nokian ylimpään johtoon vuosia kuulunut Vanjoki puki sanoiksi: reilun toimintaympäristön takaaminen on yksi tärkeimmistä tavoista tukea sananvapautta, moniarvoista mediaa ja monipuolisia sisältöjä. Kun kilpailu on reilua, kuluttaja ratkaisee sen, mikä toimija menestyy.
Yksi työryhmän pohdinnan kohteista on Yleisradio, jonka toimintaedellytyksille on valettu betoninen perusta verolla.
Työryhmä, johon kuului myös Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael
Jungner, perää Ylen tehtävien täsmentämistä ja rahoituksen tarkistamista sen pohjalta. Merkillepantavaa on, että työryhmä sanoo suoraan Yleisradion tämänhetkisen, yleisöjen maksimointiin ja markkinajohtajuuteen perustuvan strategian vaikeuttavan huomattavasti kaupallisen media toimintaa.
Tätä viestiä ovat vuosien ajan kuuluttaneet myös suomalaiset sanomalehtien julkaisijat, mutta ehkä tilanteeseen lopulta herätään, kun saman ajatuksen lausuu julki alan osapuolista riippumaton taho.
Keskeisenä ajatuksena työryhmällä on, että Yle-linnake avautuisi muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Ylen Areenan sisällöt ja arkistot työryhmä haluaa muidenkin, myös kaupallisten toimijoiden käyttöön. Samoin työryhmä katsoo, että veroilla rahoitetun yhtiön tehokkuutta pitää valvoa nykyistä tarkemmin.
Seuraavia Yle-linjauksia kuullaan tulevana keväänä, kun yhtiön asemaa ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä jättää työnsä. Parlamentaarikkojen on työssään syytä perehtyä Vanjoen ryhmän päätelmiin.
Yleisradio itse ehti julkistamaan tuoreen strategiansa viime viikolla. Ylen painopisteitä ovat tulevaisuudessa journalismi ja kulttuuri ja näiden lisäksi urheilu ja oppiminen. Yhtiö siis karsinee oma-aloitteisesti esimerkiksi viihdeohjelmistotarjontaansa.
Suomalaiset sanomalehdet ovat kärsineet digitalisoitumisen ohella jakelun kallistumisesta. Niinpä ryhmä nostaa esiin kiinnostavan ajatuksen, että lehtien jakeluyritykset hoitaisivat tulevaisuudessa myös muiden tuotteiden ja palvelujen jakelua. Tämä edellyttäisi kuitenkin postikilpailun vapauttamista.
Lehtialaa ravistelleeseen arvonlisäverokysymykseen työryhmä esittää ratkaisua, jossa digitaalisten sisältöjen arvonlisävero pudotetaan 24 prosentin verokannasta kymmeneen prosenttiin – samaan, joka sanomalehdillä nyt on. Lehtien peräämä arvonlisäveron lasku ei siis saa työryhmän tukea.
Pääkirjoitus