Hyvinvoinnin alueelliset erot ovat viime vuoden valtakunnallisen peruspalveluraportin mukaan kasvamassa. Kehitys vaikuttaa peruspalvelujen kysyntään ja alueiden kykyyn tarjota tasaveroisia palveluja.
Pohjoisen alueen ongelmat kuten alhaisempi koulutustaso, voimakas lähtömuutto, suuri työttömyys sekä epäedullinen huoltosuhde ovat voimakkaasti laajentuneet kohti Keski- ja Etelä-Suomea ja Pohjois-Satakuntaa. Läntisellä rannikkoseudulla menee kaikista parhaiten.
Oulun läänin maaherran Eino Siuruaisen johdolla laaditun raportin tärkein viesti on, että tasapäisen säästämisen aika on ohi kunnissa.
"Arviointitulokset sisältävät oikeastaan ensimmäisen kerran todellisen signaalin. Palvelutuotannon aluekokoa, tuottajaorganisaatioiden rakennetta ja palvelujen sisältöä on ryhdyttävä vakavasti uudistamaan", Siuruainen tähdensi luovuttaessaan raportin maanantaina sisäministeriön kansliapäällikölle Ritva Viljaselle.
Raportti antaa lisäeväitä hallituksen aloittamalle kuntien palvelurakenneuudistukselle.
Siuruaisen mukaan useat palvelut ovat maakuntapohjaltakin liian pienialaisia. Hän viittasi vaativiin toimenpiteisiin, jotka edellyttävät korkeaa osaamista ja kalliita laitteita sekä investointeja.
Syrjäseuduilla palvelu-
tuotanto kallista
"Syrjäisillä seuduilla palvelujen tuottaminen vaikeutuu ja käy yhä kalliimmaksi. Lisäksi jokainen lisääntyvä palvelu terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa vie voimavaroja koulutukselta ja alueiden kehittämistyöltä", Eino Siuruainen painotti.
Siuruaisen mukaan palvelutuotannossa on määriteltävä niin kutsutut lähipalvelut, joita ovat yleissivistävän koulutuksen alaluokat ja kotona asuvien vanhusten tukipalvelut.
Hän on huolissaan sekä syrjäseutujen että kaupunkien kerrostaloissa asuvien vanhusten selviytymisestä.
Oulun läänissä
jonoja katkaisuhoitoon
Kuntien palvelutuotannossa on jäänyt erityisen vähälle huomiolle ennakointi ja ennaltaehkäisy. Esimerkiksi päihdehuollon määrärahat loppuivat viime vuonna jo alkusyksystä. Osassa kuntia ei ole järjestetty edes katkaisuhoitoa.
Alkoholin kulutus on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan, ja erityisen voimakkaasti viime vuonna. Kuntien pitäisi lääninhallitusten mielestä lisätä ennaltaehkäisevää päihdetyötä muun muassa järjestöjen kanssa.
Useissa Pohjois-Suomen kunnissa pahimmin ontuu terveydenhuolto, jossa "keikkalääkärit" käyvät hoitamassa akuutit eteen tulevat ongelmat. Kukaan ei ota vastuuta pitkäjänteisestä terveystyöstä ja ongelmien ennaltaehkäisystä.
Pienten kuntien lukiot potevat oppilaspulaa. Kouluverkkoasiat olivat useammin esillä Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin läänin, kuntien suunnitelmissa kuin muualla Suomessa.
Joka neljännessä kunnassa on laadittu perusteet koulujen lakkauttamiselle. Koulua yleensä uhkaa lakkauttaminen, mikäli kahtena peräkkäisenä lukuvuonna oppilaita on alle 20.
Autottomille lupaillaan
kyytiä kuntakeskukseen
Julkinen liikenne on ollut vaikeuksissa vuoden 2002 jälkeen. Autoveron lasku ja tuontiautojen vapaampi tuonti on lisännyt voimakkaasti yksityisautoilua.
Kehitys vaikeuttaa erityisesti syrjäseuduilla asuvien autottomien liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on laatinut esityksen julkisen liikenteen peruspalvelutasosta. Kuntien sisäisessä liikenteessä tavoitteena on, että autottomat pääsevät asioimaan kuntakeskuksessa vähintään kahtena päivänä viikossa.