Raahen Rantajatsien festivaalijohtaja Pertti Kinnunen seisoo pimenevässä yössä Ruiskuhuoneen pihan takaosassa pitkänä ja näkyvänä kuin tammi. "Tämähän on semmoista tasapainon etsimistä", hän toteaa tähyillen yleisömuurin yli. Kolmelle päivälle levittäytyneen festivaalin on saatava yleisönsä tasaisesti jokaiseen tapahtumaan. Siksi on mietittävä esimerkiksi, miten yhdistellä keskenään kaikki esiintyjät niin, että kokonaisuus toimii.
"Meidän on otettava huomioon niin monia asioita. Eri ikäryhmät, kuljetusaikataulut, musiikilliset linjanvedot ja tuhat muuta asiaa", hän toteaa.
Nyt ensimmäistä kertaa Ruiskuhuoneella järjestettävät konsertit ovat onnistuneet hyvin, "mutta tässä ollaan ihan sään armoilla", sanoo Kinnunen ja tähyilee samalla kulmat rypyssä taivaita.
Katse hakeutuu asteittain maan pinnalle ja seuraavaksi hän pohtiikin jo, onko ulkovessoja pihan kulmalla tarpeeksi. Tällaista on festivaalijohtajan arki.
Musiikillisesti Kinnunen on tyytyväinen. JazzKamikaze lunasti odotukset, samoin Alexi Tuomarila Trio ja parhaillaan soittava Erja Lyytinenkin iskee kuulijoiden hermoon.
"Meidän pitää kehittää toimintaamme koko ajan ja siksi onkin tärkeää, että jokaisen festivaalin jälkeen pitäisimme jälkipuinnin, jotta oppisimme ja muistaisimme asiat seuraavana vuonna", hän pohtii.
Muutaman minuutin kestänyt rauhallisempi tovi keskeytyy, kun kolme ronskin näköistä äijää haluaa ehdottomasti tulla antamaan Kinnuselle palautetta Erja Lyytisestä - ja jatseista noin yleisemminkin.
Kinnunen paiskaa kättä ja kuuntelee keskittyneesti. Lopulta on mentävä, kun puhelin on hälyttänyt jo seitsemisen kertaa. Mies häviää yleisön sekaan, mutta se ei auta.
Päätään pidempänä hänet huomataan helposti ja kaikilla on hänelle asiaa. Festivaalijohtaja on todellinen tasapainoilun ammattilainen.