Kirjoittaja on STTK:n talouspoliittinen asiantuntija.
Suomalaisten juominen on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana dramaattisesti. Tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä tutkimuksesta pistää silmään kaksi seikkaa. Ylipäätään juodaan enemmän. Alkoholin lipittäminen on kolminkertaistunut 40 vuodessa. Naisten juominen muistuttaa yhä enemmän miesten juomistottumuksia. 40 vuotta sitten alkoholi oli miehistä valtakuntaa.
Suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt, vaikka jo vuosikymmeniä alkoholin juonti on Euroopassa yleisesti ottaen vähentynyt. "Suomessa alkoholinkulutuksen nousujohteinen kehitys on Euroopan mittakaavassa harvinainen", toteavat järkälemäisen tutkimuksen tekijät.
Suomi uhkaa jopa Ranskan juomismääriä. Neljä vuosikymmentä sitten ranskalaiset kumosivat kurkkuihinsa 18 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden, kun Suomessa juotiin alle 4 litraa. Nyt Suomi on ohittanut Italian ja Belgian kulutuksen ja noussut myös pohjoismaista kärkipaikalle, kun vahva olutmaa Tanskakin on jäänyt taakse.
Suomessa juodaan nyt reilut 10 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Aikuisväestölle jyvitettynä se tarkoittaa noin 35 pulloa Koskenkorvaa vuodessa eli noin kolmea pulloa keskimäärin kahdessa viikossa. Kulutus kuitenkin jakautuu: kymmenen prosenttia meistä juo puolet kaikesta alkoholista. Nämä suurkuluttajat juovat keskimäärin 150:tä Koskenkorva-pulloa vastaavan määrän alkoholia vuodessa eli kolme pulloa viikossa.
Selitystä Suomen poikkeavalle kehitykselle voidaan arvailla. Jo vuosikymmeniä suomalaisia on yritetty opettaa eurooppalaisiin juomatapoihin: humalahakuisesta juomisesta ruokaviinien käyttöön ja seurustelujuomiseen. Opit ovat menneet perille, mutta myös vanha juomakulttuuri voi hyvin. Varsinkin naiset ovat oppineet uusia juomistapoja. Miehet ovat jatkaneet isien oppien mukaista alkoholin käyttöä.
Emme siis muuttaneet juomistapojamme vaan jatkoimme vanhoilla opeilla ja samalla opimme uutta.
Alkoholi on halpaa verrattuna takavuosien hintatasoon. Kossuindeksin mukaan teollisuustyöntekijän piti 40 vuotta sitten työskennellä kolme tuntia saadakseen pullon Koskenkorvaa, nyt riittää noin puoli tuntia.
Naisten kulutus on 5,8-kertaistunut 40 vuodessa, miesten "vain" 2,2-kertaistunut. Vaikka "tasa-arvo" juomisessa etenee, ovat miehet edelleen selvässä johdossa. Vuonna 1968 naiset joivat kaikesta alkoholista 12 prosenttia ja vuonna 2008 noin 26 prosenttia.
Alkoholin kulutuksen "tasa-arvoistuminen" vaikuttaa myös moniin muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Yksi näistä on väkivalta. Viina ja väkivalta ovat saman mitalin kaksi puolta. Samassa tahdissa alkoholin käytön kanssa myös niin sanottu sukupuolittunut väkivalta tasoittuu. Tilastoissa on jo nähty lähisuhdeväkivallan muuttuminen: yhä useammin väkivallan tekijänä on nainen. Pienten lasten kohtaamassa väkivallassa naiset ovat jo ohittaneet miehet.
Alkoholi on elimistölle myrkky. Lisääntyvän käytön myötä myös haitat kasvavat. Valtio perii vuosittain alkoholiveroja noin miljardin euron verran. Alkoholiin liittyvät kustannukset julkiselle vallalle ovat todennäköisesti suuremmat. Alkoholi ei siis ole valtiolle kannattava bisnes.
Alkoholihaittoihin liittyviä hoitopäivä oli vuonna 2008 noin 200 000, 12 000 työkyvyttömyyseläkeläistä oli joutunut lyhentämään työuraansa alkoholin takia, alkoholisairauksien vuoksi maallisen vaelluksensa päätti 3 000 suomalaista. Pahoinpitelyjä, joissa alkoholilla oli osuutta, oli 24 000, rattijuoppoja jäi haaviin 26 000 ja 27 prosentissa liikennekuolemista alkoholilla oli osuutensa.
Jos päätöksiä tehtäisiin faktojen pohjalta, alkoholi kiellettäisiin kokonaan. Kieltolain haikailu on silti kuolleena syntynyt ajatus: alkoholi ja humala kuuluvat - ikävä kyllä - suomalaiseen kulttuurin. Tärkeätä olisi saada kulutus joillain keinoin eurooppalaiselle, laskevalle uralle.
Muita keinoja ei taida olla kuin hintapolitiikka. Valistus ei meihin kovakalloisiin Jukolan veljesten jälkeläisiin tehoa.