Sukupuolivaikutusten arviointi, suvaus, on lainsäädännössä ja virkamiesvalmistelussa vihdoin pääsemässä vauhtiin. Ympäristövaikutusten arviointi kotoisessa lainsäädännössä on tuttu asia, mutta sukupuolivaikutusten arviointi on useimmille suomalaisille tuntematon aihepiiri.
Kuitenkin sitä on korostetusti arvopohjalta harjoitettu vuosikausia kehitysyhteistyöhankkeissa. Kehitysyhteistyössä Suomi, kuten myös EU, panostaa ohjelmiin, joilla pyritään vaikuttamaan heikoimmassa asemassa olevien olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantamiseen eli naisiin, lapsiin ja vammaisiin.
Kehitysyhteistyöprojekteissa suvauksen eduista on kertynyt runsaasti kokemusta ja tietoa. Sen sijaan teollistuneissa maissa lainsäädännön suvausta vasta harjoitellaan.
Meillä valtavirtaistamisessa ollaan pitkien puheiden ja erillisprojektien jälkeen pääsemässä verkkaisesti vauhtiin, vaikka pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että uuden lainsäädännön tasa-arvovaikutukset selvitetään. Valtavirtaistamisessa on kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa otettava tasa-arvo huomioon.
Vaalikauden loppuessa ensimmäinen käytännön hanke on saatu jalalle, mutta kaikkien ministeriöiden säädösvalmistelun arkipäiväksi suvauksella on vielä matkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii asiassa pilottina. Ministeriössä sovittiin kesällä valtavirtaistamisesta. Valtavirtaistamisen periaatteet on tarkoitus ulottaa myös muihin ministeriöihin, sillä uudistettavana oleva tasa-arvolaki esittää suvauksen ulottamista kaikkeen lainsäädäntöön.
Sosiaali- ja terveysministeriö on syksyn mittaan käynyt läpi kolmisenkymmentä lakihanketta ja tarkistanut, onko niille tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi. Merkittävin projekti on äskettäin kolmikantaisesti sovitun laajan eläkeuudistuksen suvaus. Uudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään lakiesityksen perusteluihin.
Esimakua suvauksesta saatiin pari vuotta sitten uudistetun työlainsäädännön yhteydessä. Lakiviidakko suvattiin, mutta vasta sitten, kun uudistukset oli jo hyväksytty. Jälkikäteen tehty suvaus ei siten päässyt vaikuttamaan lakitekstin muotoiluihin, valitettavasti. Juuri työmarkkinoilla on sukupuoleen liittyviä tekijöitä, joiden takia näennäisesti neutraalit toimet ja esitykset kohdistuvat eri tavalla naisiin ja miehiin.
Esimerkiksi perhevapaat ja osa-aikatyö vaikuttavat pitkällä aikavälillä rajusti eri tavalla naisten ja miesten eläkeansaintaan, työllisyyteen ja vanhemmuuteen. Naiseus ja raskaus ovat edelleen työelämässä riski, jota hyvä koulutuskaan ei pysty paikkaamaan. Suvauksessa lainsäätäjän on pohdittava myös tällaisia asioita ja tarjottava vaihtoehtoja, joilla eriarvoisuus voitaisiin poistaa.
Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara osoitti konkreettisen suvauskohteen äskettäin kolumnissaan Moniavioisuudesta ja sosiaaliturvasta (Suomen Kuvalehti 42). Soininvaara kirjoitti suomalaisesta moniavioisuusmallista, jossa johtavassa asemassa oleva mies eroaa, ottaa nuoren vaimon ja jättää entisen heitteille.
Sosiaaliturvan suhteen hylätty vaimo jää heikoille varsinkin, jos on uhrannut elämänsä miehen uran tukemiseen. Huippu-uran tehneen miehen eläketurva jää miehen ja uuden vaimon käyttöön. Erotilanteessa entinen vaimo ei saa mitään. Oikeusistuimet määräävät vain harvakseltaan miehen maksamaan elatusmaksuja vaimolle. Epäkohta on myös se, että pitkillä hoitovapailla ollut nainen maksaa viulut miestään heikompana eläkeansaintana, vaikka lapset ovat yhteisiä.
Sukupuolivaikutusten arviointi on siten tuiki tarpeellinen väline näennäisesti sukupuolineutraalin lainsäädännön puutteiden oikaisemisessa. Pelkät arkihavainnot paljastavat, että korjattavaa riittää.