Kolumni

Tar­vi­taan lisää ul­ko­mais­ta työ­voi­maa - entä ko­ti­mais­ta

Ulkomaisen työvoiman tarve on Suomessa niin huutava, että pääministeri Matti Vanhanen puuttui asiaan painokkaasti viikon alussa Oulun pidetyssä talousseminaarissa. Jotta yritykset pysyisivät Suomessa ja nykyinen hyvinvoinnin taso säilyisi, maahanmuuttolainsäädäntöön on Vanhasen mukaan tehtävä ennakkoluulottomasti muutoksia.

Ulkomaisen työvoiman tarve on Suomessa niin huutava, että pääministeri Matti Vanhanen puuttui asiaan painokkaasti viikon alussa Oulun pidetyssä talousseminaarissa. Jotta yritykset pysyisivät Suomessa ja nykyinen hyvinvoinnin taso säilyisi, maahanmuuttolainsäädäntöön on Vanhasen mukaan tehtävä ennakkoluulottomasti muutoksia.

Tähän saakka hyvinvointi ja täkäläisten yritysten menestyminen on ollut suomalaisten harteilla. Tulevaisuudessa se on kiinni ulkomaisista työntekijöistä, mikäli pääministeriä on uskominen. Eikä hän ole ainoa ulkomaisten työntekijöiden lisäämistä vaatinut. Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat ovat esittäneet samanlaisia vaatimuksia.

Näissä asioissa pääministerin puheilla on enemmän painoa kuin etujärjestöjen nokkamiesten. Poliittiset päättäjät ratkovat, millä edellytyksillä maahan otetaan muualta työvoimaa, kuinka tiukkoja tai väljiä ovat muuttoa säätelevät pykälät.

Yleensä maltillisesti sanansa asetteleva pääministeri jyräytti, että jos maahanmuuttokäytäntöjä helpottamalla ei saada pian tuloksia, hallituksen on mietittävä järeämpiä keinoja. Huoli on suuri.

Nuo vakavat sanat pakottivat kertaamaan tuoreimman työllisyyskatsauksen. Sen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa 257 500 työtöntä työnhakijaa. Heidän joukossaan on paljon ammattikoulutettuja ja myös akateemisia työttömiä. Varmasti on sellaisiakin, jotka kuuluisivat ennemmin sosiaalihuollon kuin työvoimatoimistojen reviirille. Heihin viitaten ei kuitenkaan saa leimata kaikkia yli kahtasataaviittäkymmentätuhatta työtöntä. Siinä joukossa on käyttämättömänä valtaisasti voimaa suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen.

Suomalainen työvoimapolitiikka on syltännyt pahasti, jo vuosia. Ja sylttää edelleen. Työn ja työttömän kohtaamisen helpottamiseen tarvittaisiin järeitä uusia toimia. Entiset konstit eivät riitä.

Jotakin on sentään tapahtunut, mutta vain hiljalleen. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömiä on noin 13 000 vähemmän. Työttömyys kutistuu liian verkkaisesti.

Väestön vanheneminen on kuitenkin vakava uhka. Vuosikymmenen kuluttua saattaa todella käydä niin, että Suomessa podetaan oikeasti työvoimapulaa. Sellaisen pikaisella päälle kaatumisella meitä on tuon tuostakin peloteltu 1960-luvulta lähtien. Ne ennusteet ovat tähän saakka osoittautuneet perättömiksi. Työvoimapulan sijaan on muun muassa pitänyt koota hätätilahallitus työttömyyden torjumiseksi. UKK:n kokoon runnaaman hätätilahallituksen aikaan työttömiä oli tosin vain 60 000. Pari vuosikymmentä myöhemmin koettiin liki kymmenkertaisen joukon mammuttityöttömyys.

Otetaan nyt silti työvoimapulalla varoittelu tosissaan. Lähivuosina eläköityvän väen suuri määrä ja korvaavien ikäluokkien pienuus ovat ankaria tosiasioita.

Historia todistaa monen työväkeä ottaneen maan menestyneen. Vain työ luo uutta vaurautta. Joihinkin erikoistehtäviin on varmasti jo nyt vaikea löytää Suomesta sopivaa väkeä. Ihan yhtä varmaa on vielä, että kohtuullisella lisäkoulutuksella liki jokaiseen avoimeen paikkaan löytyisi suomalainen tekijä.

Aivan aluksi olisikin tehtävä kaikki mahdollinen, jotta työelämään haluavat suomalaiset voivat toteuttaa toiveensa. Avoimia työpaikkoja on alueilla, joissa podetaan myös asuntopulaa. Ketään ei voi vaatia muuttamaan taivasalle, ei ulkomaistakaan väkeä.

Työntekijöiden siirtämisen sijasta kannattaisi siirtää työtä sinne, missä on työttömiä ja vapaita asuntoja. Esimerkiksi metallialan ammattilaisten puutetta valittavat yritykset voisivat hajauttaa toimintaansa. Tai teettää entistä enemmän osia alihankintana.