Sunnuntaina iltapäivällä Helsingissä kuollut kamarineuvos Niilo Tarvajärvi (s. 6.12.1914) oli visionääri, joka toteutti unelmansa puhumalla.
Unelmista suurin, Joulupukin kotiluola, joutui olemaan unelma-asteella lähes neljäkymmentä vuotta, kunnes vihdoin vuonna 1997 Tarva sai toivottaa aamujen aamua Santaparkin louhintatyömaalla Napapiirillä.
Tarvajärven mielessä varmasti myllersi melkoinen tunnekuohu, kun hän löi ensimmäiset vertauskuvalliset hakuniskut kallioseinään yhdessä Lapin maaherran Hannele Pokan ja Korvatunturin Joulupukin kanssa. Siksi paljon kolhuja ja pettymyksiä hän oli ideansa kanssa joutunut kokemaan.
Ensimmäisen kerran Tarvajärvi esitti ideansa Lappiin rakennettavasta Joulupukin maasta jo vuonna 1959. Siitä lähtien hanke oli jatkuvien riitelyjen, syyttelyjen, ahneuden ja kateuden kohde.
Ennen kuin Joulupukin koti louhittiin Napapiirille, sitä ehdittiin haalia lähes jokaisen tunturihotellin takapihalle. Hanketta oli vuorollaan ajamassa lukuisia yhdistyksiä, työryhmiä ja yhtiöitä. Kun yksi meni nurin, toinen perustettiin tilalle.
Usko suomalaisiin
oli vahva
Tarva jaksoi uskoa lapsenmieliseen unelmaansa Joulumaasta, vaikka hän joutui sen vuoksi jopa henkilökohtaisiin velkoihin. Santapark -huvipuiston avaaminen vuonna 1998 oli hänen unelmiensa täyttymys.
Lapsenmielisesti Tarva uskoi kaikkiin muihinkin asioihin, mitä hän ryhtyi vetämään. Hän luotti radion ja television voimaan sekä ennen kaikkea suomalaisten auttamishaluun kerätessään varoja lukuisiin hyviin tarkoituksiin.
Radio- ja televisio-ohjelmissaan hän järjesti toinen toistaan mahtavampia tempauksia, joiden avulla hän hankki muun muassa lähes 60 autoa poliisille, noin 30 sairasautoa SPR:lle ja pelastushelikopterin rajavartiolaitokselle. Sairasautot ja helikopteri auttoivat varsinkin pohjoisten ja syrjäseutujen asukkaita.
Tarvalle aika ennen kirkonmenoja
Radiotoimittaja Tarvajärvestä tuli sattumalta, kun hän vuonna 1944 hän otti osaa radion järjestämään kilpailuun Tuleeko sinusta selostaja? Sen seurauksena hänet kutsuttiin selostajakurssille, joka tiesi radiossa avustajan töitä.
Vuonna 1948 Pekka Tiilikainen pyysi hänet selostajaparikseen Lontoon olympialaisiin. Urheiluselostajana häntä kuultiin myös Helsingin ja Melbournen olympialaisissa.
Vakituisena radiotoimittajana Tarvajärvi oli 1950-58. Hänen ensimmäisiä ohjelmia 1950-luvun alussa oli Tervetuloa aamukahville.
Sen käynnistyminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää. Tarvajärvi on kertonut, kuinka hän seisoi elokuusta joulukuuhun alvariinsa ohjelmapäällikkö Jussi Koskiluoman huoneessa tyrkyttämässä ideaansa, mutta mikään ei saanut tämän päätä kääntymään.
"Viimeksi Koskiluoma vetosi siihen, että sen kaltaista ohjelmaa vetämään tarvitaan mies, jolla on huumorintajua", Tarva on muistellut.
Tapaninpäivän aamuksi Tarvajärvi sai tehdä ohjelman Tahdikasta tapania - puolustusvoimat suorittavat aamuherätyksen.
Kun hän onnistui vastaavanlaisessa ohjelman uudenvuoden päivän aamunakin, Koskiluoman mieli muuttui. Seuraavana aamuna Koskiluoma soitti ja sanoi muuttaneensa kevään ohjelmakaaviota niin, että joka sunnuntaiaamu puoli tuntia ennen kirkonmenoja oli varattu aika Tarvajärvelle.
Vain Kekkonen
ja Linna edellä
Radiotyön jälkeen Tarva siirtyi televisioon, aluksi Yleen ja myöhemmin Mainostelevisioon. Tv-työskentelyä hän opiskeli Los Angelesissa. Hänen tv-ohjelmiaan olivat muun muassa Laatikkoleikki, Kahden kauppa, Ilmasilta, Loistoemäntä ja Kympillä Tokioon.
Tarvan ohjelmat olivat hyvin suosittuja. Suosituimpien radio- ja tv-esiintyjien Telvis -patsaan hän sai kahdesti. Viikko-lehden 1960-luvulla järjestämässä Vuosikymmenen suomalainen -äänestyksessä hän sijoittui kolmanneksi. Edellä olivat vain Urho Kekkonen ja Väinö Linna.
Tarva -nimen Niilo Tarvajärvi sai kadettikurssilla vuonna 1939.
Kadettikoulun jälkeen Tarvajärvi oli sotilasuralla vuoteen 1950 saakka. Viimeksi Tarvajärvi työskenteli pääesikunnassa toimistoupseerina ja puolustusvoimain komentajan adjutanttina.
Niilo Tarvajärvi ylennettiin reservin majuriksi 1967. Tarvajärven ura kokoomuksen kansanedustajana kesti vain vuodet 1970 ja 1971, kun presidentti Kekkonen hajotti eduskunnan kesken kauden. Eduskunnassa Tarva oli puolustusvaliokunnan jäsen.
