Viattomalla nuhakuumeella on monta nimeä: flunssa, lentsu, romuska, räkätauti. Sitkeistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta vilustumisesta vaan virustartunnasta. Tavallisin syy on rinovirus, joka aiheuttaa noin puolet sairastumisista. Muita on yli 200.
San Diegon yliopiston tutkijaryhmä Yhdysvalloissa on kuitenkin löytänyt pienen joukon ihmisiä, joilla flunssa johtuu kuin johtuukin vilustumisesta. Tuoreessa Lancet-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan syynä on yhden geenin virheestä johtuva perinnöllinen oireyhtymä. Tutkijat ovat löytäneet geenimutaation noin 300 ihmiseltä, joista suurin osa on amerikkalaisia.
Viallisen geenin kantajilla sairastumisriski ei niinkään liity ympäristön lämpötilaan vaan palelua aiheuttavaan kylmyyden tunteeseen. Riski on suurin koneellisesti ilmastoiduissa tiloissa, vaikkei olisi edes kylmä.
Harvinainen ominaisuus esiintyy Yhdysvalloissa muutamissa siirtolaissuvuissa, joiden juuret ulottuvat 1600-luvulle. Suvuissa kulkevan perimätiedon mukaan tauti alkoi siitä, kun joku ammoin elänyt esi-isä putosi kylmään veteen.
Tutkijat selvittävät nyt erään niveltulehduslääkkeen tehoa flunssan oireisiin, jotka geenivirheen kantajilla voivat puhjeta lyhyenkin kylmäaltistuksen seurauksena.
Flunssa kestää
1-3 viikkoa
Dosentti Anne Pitkäranta kertoi viime viikolla Helsingissä tartuntatautipäivillä, että flunssa on ihmisen yleisin sairaus. Aikuiset sairastavat keskimäärin kahdesta neljään nuhaa vuodessa ja lapset selvästi useammin.
Oireet kestävät keskimäärin kymmenen päivää, mutta joskus jopa kolme viikkoa. Flunssa paranee yleensä itsestään.
"Nenän limakalvoa supistavat tipat helpottavat tukkoisuutta, mutta antihistamiinien ja nenästeroidien ei ole osoitettu auttavan nuhan paranemisessa. Sinkkiä sisältävistä imeskelytableteista, C-vitamiinista ja höyryhengityksen hyödyistä on ristiriitaisia tuloksia", Pitkäranta sanoi.
"Lääkäreillä saattaa olla käsitys, että nuhapotilaat haluavat antibioottihoitoa, vaikka potilaat itse asiassa olisivat tyytyväisiä vain saadessaan oikean diagnoosin ja riittävästi tietoa taudistaan."
Voiko äiti
olla väärässä?
Flunssaan ei ole rokotetta, eikä sellaista ole helppo kehittää, sillä pelkästään rinoviruksia tunnetaan noin 100 erilaista tyyppiä. Influenssavirus on ainoa, jota vastaan on rokote, mutta siitä ei ole apua tavallisessa lentsussa.
Virusentsyymin estäjät ovat uusia, lupaavia lääkeaineita, joiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan rinoviruksen aiheuttaman flunssassa.
Äidit ovat aina kieltäneet lapsia niistämästä sisäänpäin ja opettaneet käyttämään nenäliinaa. Mutta ovatko äidit sittenkin väärässä ja lapset oikeassa, kysyttiin Duodecim-lehdessä vuosi sitten.
Tuoreiden tutkimusten mukaan flunssaviruksia ei esiinny pelkästään nenässä ja nielussa vaan usein myös poskionteloissa. Röntgenkuvissa on todettu poikkeavia poskiontelolöydöksiä noin 40 prosentilla flunssapotilaista. Valtaosalla muutokset häviävät itsestään parissa viikossa eivätkä siis vaadi antibioottilääkitystä.
"Nenän niistäminen ulospäin - kuten äiti on opettanut - aiheuttaa nenäonteloissa hetkellisesti kymmeniä kertoja korkeamman paineen kuin aivastaminen tai yskiminen, minkä seurauksena nenäeritettä kulkeutuu helposti poskionteloihin", Duodecim-lehti kertoi.