Suomen kielen asema Virossa vankistui entisestään, kun Tarton yliopistoon perustettiin elokuussa suomen kielen professuuri.
-- Tämä on hieno ja merkittävä edistysaskel yhteistyön syventämisessä. Olisi hyvä, että vastaavasti myös Suomen yliopistoihin ja kouluihinkin saataisiin nykyistä enemmän viron kielen opetusta, sanoo kolmivuotista pestiä Tartossa aloitteleva professori Tuomas Huumo.
Viron kielen professuureja olisi hänen mielestään hyvä saada muuallekin kuin Helsingin yliopistoon. Lisäksi äidinkielen opettajat voisivat nykyistä aktiivisemmin tarjota oppilaille mahdollisuutta opiskella viroa.
-- Monella heistä olisi siihen riittävä pätevyys, Huumo huomauttaa. Tartossa suomen kielen opiskelu on suosittua. Sitä lukevat sivuaineena esimerkiksi monet lääketieteen opiskelijat, mutta suurin osa on kiinnostunut vain käytännön kielitaidosta. Harva jatkaa maisteriopintoihin.
-- Peruskurssilla suomea opiskelee satakunta opiskelijaa ja hum. kand. -tasoisessa seminaarissa 12. Väitöskirjan tekijöitä on kaksi, heistäkin toinen suomalainen, Huumo laskee.
Huumon urakkana on innostaa yhä useampia jatkamaan suomen opintoja pitemmälle, sillä professuurin perustamisen myötä Tartossa voisi nyt ensi kertaa opiskella suomea tohtorin tutkintoon saakka.
Muuten suomen opetuksella on Tarton yliopistossa pitkät perinteet. Maailman ensimmäinen yliopistotason suomen lehtoraatti perustettiin Tarttoon jo vuonna 1803, yli 25 vuotta aiemmin kuin Helsinkiin.
Kognitiivista kielitiedettä
Tuomas Huumolle Tartto on tuttu kaupunki, sillä hän kävi siellä ensi kertaa opintoretkellä jo vuonna 1988. Silloin Tartto oli viereisen lentotukikohdan vuoksi suljettu kaupunki, jonne opiskelijat eivät saaneet edes jäädä yöksi.
Pitemmän vaihto-opiskelujakson Tartossa Huumo aloitti syyskesällä 1991, kun Neuvostoliitto natisi liitoksissaan ja Viro oli juuri julistautunut itsenäiseksi. Monet nykyiset työtoverit ovat tuttuja jo noilta ajoilta.
Turun yliopiston suomen professorin virasta Tarttoon siirtynyt Huumo tekee Tartossa myös tutkimustyötä. Hän on perehtynyt erityisesti kielioppia ja merkityksiä tutkivaan kognitiiviseen kielitieteeseen, joka on myös Virossa hyvin suosittua. Tartossa järjestetään joulukuussa suomalais-virolainen kognitiivisen kielitieteen seminaari.
Huumo uskoo, että suomen ja viron nykykielten vertailevalla tutkimuksella on paljon annettavaa myös kansainväliselle kielitieteelle. -- Ennen kielitieteen teoriat rakennettiin pitkälti englannin kielen pohjalle ja kuviteltiin, että niillä voi kuvata myös kaikkia muita kieliä. Näin ei kuitenkaan ole, Huumo sanoo.
Hän itse teki lisensiaattityönsä suomen ja viron sanajärjestyksistä. Sen jälkeen Huumo on tutkinut kognitiivisen kielitieteen teorioiden avulla muun muassa suomen paikallissijojen käyttöä ja tapahtumisen keston ilmaisua.