Pääkirjoitus

Tar­peel­lis­ta tietoa li­ho­mi­ses­ta

Osa ihmisistä lihoo muita herkemmin. Tutkijoiden löytämä epäsuotuisa geenimuoto vahvistaa sen. Terveelliset elintavat ovat silti yhä paras este liikakiloille.

Osa ihmisistä lihoo muita herkemmin. Tutkijoiden löytämä epäsuotuisa geenimuoto vahvistaa sen. Terveelliset elintavat ovat silti yhä paras este liikakiloille.

Teollistuneiden maiden väestö lihoo uhkaavan nopeasti. Suunnilleen saman verran syövät, samanpituiset yksilöt näyttävät kuitenkin kerryttävän elimistöönsä erilaisia määriä massaa. Siksi on osattu päätellä, että joillekin ihmisille painonnousu on erityisen suuri pulma.

Tiedemiehet ovat nyt saaneet lisätietoa tämän päätelmän tueksi. Suomalais-brittiläisessä tutkimuksessa löydetty epäsuotuisa geeni saa ihmisen lihomaan tavanomaista herkemmin.

Jo aiemmin tutkimustulokset ovat yhdistäneet geenit ja liikakilot, mutta nyt Imperial Collegessa ja Oxfordin yliopistossa Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa löytyi FTO-geenin epäsuotuisa muunnelma. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 40 000 verinäytettä Suomessa ja Britanniassa. Selvitystyössä oli mukana Oulun yliopistosta kansanterveystieteen professori Marjo-Riitta Järvelin.

Epäsuotuisan geenimuodon saaneiden riski lihoa ylipainoiseksi kohoaa 30 prosenttia. Erityisen huono onni on niillä, jotka perivät kaksi epäsuotuisaa geenimuotoa. Sellainen perimä on 16 prosentilla väestöstä. Liikalihavuuden riski kohoaa heillä jo 70 prosenttiin.

Tärkein tekijä liikalihavuuden ehkäisyssä on yhä ihminen itse, ovatpa hänen geeninsä millaiset tahansa. Tavallista suuremman lihomistaipumuksen omaavien on vain oltava itselleen tiukempia kuin muiden. Se joka tapauksessa kannattaa. Ylipaino on merkittävin syy muun muassa aikuisiän diabetekseen. Sen lisäksi suuri kilomäärä ylikuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä. Esimerkiksi nivelvaivat yleistyvät.

Lihoopa herkästi tai ei, liikunta on terveellistä kaikille, samoin terveelliset ruokatavat. On paljon esimerkkejä siitä, kuinka hyvinkin hoikka ihminen huomaa sairastuneensa vaivaan, jonka olisi voinut välttää paremmilla elämäntavoilla.

Yhteiskunnan on syytä kannustaa kaikkia jäseniään parempiin elämäntapoihin. Sitran yliasiamies Esko Aho olikin ilmeisen oikeilla jäljillä esittäessään kompromissia ruuan arvonlisäveroon. Hän ehdotti hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentamista. Porkkana on aina parempi kuin keppi. Terveellisten elintarvikkeiden nykyistä edullisemmat hinnat ohjaisivat varmasti kulutusta.

Aho on syystä huolissaan suomalaisten elintavoista ja haluaa korjata niitä. Aiemmin hän ehdotti, että terveydenhoidossa suosittaisiin kunnollisia elämäntapoja noudattavia. Ihmisten lajittelu hoitotilanteessa olisi kuitenkin eettisesti epäilyttävää ja vaatisi kohtuuttomia rajanvetoja. Paljon parempi on houkutella kansalaisia elämään mahdollisimman tervehenkisesti.

Läpimurtoa liikalihavuuden lääketieteellisessä torjunnassa saadaan odottaa edelleen, mutta epäsuotuisan geenin löytäminen on merkittävä harppaus sillä tiellä. Yksikään ihminen ei ole vielä sikiövaiheessa ylipainoinen geeniensä takia, mutta jo seitsenvuotiaissa lapsissa vaikutuksia on näkyvissä. Kun taipumus tiedetään, sen vaikutuksia vastaan voi toimia aktiivisesti.

Jos ja kun epäsuotuisan geenimuodon haitalliset vaikutukset elimistössä kyetään estämään vastaisuudessa, ihmiset ovat lihomiskysymyksessä tasapuolisessa asemassa. Silloin kukaan ei voisi väittää lihovansa vain perimänsä takia. Tänä päivänäkin ylipainoisissa on paljon niitä, joiden geenit eivät edistä lihomista. Uusi tutkimustieto selittää lihavoitumista, mutta ei kelpaa selitykseksi, jos elintavat ovat epäterveelliset.