Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointineuvosto on ottanut härkää sarvista. Se esittää radikaalia nuorennusleikkausta opiskelijavalintoihin. Neuvoston mielestä opiskelijavalinnassa pitäisi suosia ensimmäistä kertaa pyrkiviä ja opiskelupaikkaa tai tutkintoa vailla olevia.
Arviointineuvosto ehdottaa kiintiöitä uusille ylioppilaille. Aloilla, joille kiintiöinti ei sovi, ensimmäistä kertaa hakeville voisi antaa lisäpisteitä. Neuvoston työryhmä ulottaisi kiintiöt koskemaan hakijoita, joiden ylioppilastutkinnosta tai ammatillisesta perustutkinnosta on kulunut enintään kaksi vuotta.
Kiintiöt ovat perusteltuja. Nyt uusista ylioppilaista alle 20 prosenttia pääsee suoraan jatkamaan opintojaan yliopistoissa. Kun moni joutuu hakemaan haluamaansa opiskelupaikkaa useaan kertaa, opinnot päätetään meillä kansainvälisesti myöhään. Työelämään opiskelijanuoret tulevat kolmikymppisinä, jos vielä silloinkaan.
"Luppoaikana" nuori menee toissijaiseen koulutuspaikkaan ja vie ehkä joltakin ensisijaisen paikan. Se johtaa moninkertaiseen koulutukseen, joka tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Yhtä lailla kalliiksi tulevat opiskelijoiden välivuodet, jolloin vain valmistaudutaan pyrkimään uudelleen halutulle alalle.
Opetusministeri Maija Rask vierastaa ehdotusta. Ottaessaan vastaan mietintöä hän epäili kiintiöiden heikentävän opiskelijoiden oikeusturvaa ja johtavan syrjintään. Ministeri liioittelee. Hän tosin on oikeassa vaatiessaan reaalikokeen uudistamista, mutta se ei riitä nuorentamaan yliopistoihin valittavia opiskelijoita. Kiintiöinti on ainoa tepsivä keino, jonka avulla ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien asemaa voi parantaa. Käytännössä kiintiöt tarkoittaisivat kahden jonon hakumallia.
Arviointineuvosto toteaa yliopistojen valintakokeiden muodostuneen paikoin jo itsetarkoitukseksi. Sen mielestä valintakokeet tulisi säilyttää vaihtoehtona vain silloin, kun samantasoisten hakijoiden erottelu ja motivaation mittaaminen on tärkeää.
Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa ei nyt painoteta riittävästi. Pääsykokeita voitaisiin korvata painottamalla ylioppilastutkinnon arvosanoja ja lukion ainevalintoja. Siksi tutkintoa on uudistettava. Tärkeintä olisikin siirtyä ainereaaliin. Hallituspuolueiden erimielisyydet ovat kuitenkin niin suuria, ettei uudistuksesta ole tullut mitään.
Yliopistot päättävät jatkossakin opiskelijavalinnoista. Yhteistyötä ja yhtenäistä mallia tarvitaan.
paakirjoitus@kaleva.fi