Päätös keskeyttää sähköisen äänestyksen sisäänajo oli perusteltu. Uutta äänestystapaa ei pidä kuitenkaan lopullisesti hylätä.
Sähköistä äänestystä kokeiltiin viime kunnallisvaaleissa kolmessa eteläsuomalaiskunnassa. Äänen anto uudella tavalla onnistui noin 98 prosentilla mahdollisuutta käyttäneistä, mutta lopuilla parilla prosentilla ei. Heiltä ääni jäi antamatta ohjelman heikkouden takia.
Sähköistä äänestystä koskeva järjestelmän toimittajan esittelysivu näyttääkin nyt surkuhupaiselta. Sen mukaan erityistä huomiota on kiinnitetty järjestelmän luotettavuuteen. "Sähköiseen äänestykseen voi luottaa", sivulla otsikoidaan.
Mainospuheilla ei ollut pohjaa. Systeemin testauksissa ei annettu huomiota sille, miten sitä tavalliset pulliaiset osaisivat käyttää sitä. Järjestelmään jäi ammottava aukko, kun se ei yksiselitteisesti kertonut, oliko ääni hyväksytty. Kokeilun lopputulos oli nolo etenkin siksi, että ongelmakohta oli jopa havaittu, mutta siihen ei ollut puututtu.
Koetun perusteella ei ollut yllätys, ettei sähköisen äänestyksen kokeilua jatketa ensi kesän eurovaaleissa. Hallitus päättää jatkosta ensi toukokuussa sen jälkeen kun tarpeelliset selvitykset ovat valmistuneet. Selvittämisen arvoinen asia on sekin, onko sudeksi osoittautuneen järjestelmän toimittaneelle Tieto-konsernille vaihtoehtoja.
Kaikesta huolimatta hallituksen on jatkopäätöksessään syytä pitää päänsä kylmänä. Jos kokeilu meni pieleen heikon teknisen toteutuksen takia, lopputuloksen ei tarvitse olla, että koko sähköinen äänestys haudataan. Tarvitaan vain tekniikan jalostamista niin, että sen toimintavarmuus paranee. Päivänselvää toki on, ettei sähköistä äänestystä pidä toteuttaa vaalisalaisuuden tai tuloksen luotettavuuden kustannuksella. Keskustelussa ovat nyt kuitenkin vaarassa unohtua ne edut, joita sähköisessä äänestyksessä saavutetaan.
Tulevaisuudessa on syytä tutkia sekin, onko Suomessa mahdollista ottaa käyttöön myös nettiäänestys. Silloin äänestyksen voisi halutessaan hoitaa vaikka kotitietokoneen avulla. Tätäkään ei pidä toteuttaa ennen kuin tekniikka on riittävän helppokäyttöistä ja ehdottoman luotettavaa.
Uhkakuvia tuloksen manipulointimahdollisuuksista ei pidä perusteettomasti maalata seinälle. Kannattaa muistaa, että nettiäänestys on jo käytössä Virossa, jonka viimevuotisissa parlamenttivaaleissa lähes kuusi prosenttia kansasta äänesti verkon kautta. Uutisia väärinkäytöksistä kuten painostuksista äänestystilanteissa ei ole lahden takaa kiirinyt.
Kun sähköisen äänestyksen luotettavuutta ja manipulointivaaroja arvioidaan, kannattaa myös muistaa, millainen yhteiskunta Suomi on. Suomi ei ole Uzbekistan eikä Zimbabwe.
Kunnallisvaalien epäonnistuneen kokeilun perusteella oikeusministeriön nykyinen vaalijohtaja Arto Jääskeläinen joutunee lähtemään nykyisestä tehtävästään. Oikeusministeri Tuija Brax on häneen tyytymätön muun muassa tiedon kulkuun liittyvien ongelmien vuoksi.
Jääskeläinen sai syytösryöpyn niskaansa myös viime kevään vaalirahoitusjupakassa. Silloin syntinä oli, ettei hän tarttunut kansanedustajien leväperäisiin vaalirahoitusilmoituksiin. Jääskeläinen ei siis riittävän tiukasti pannut järjestykseen poliitikkoja näiden itse päättämän löperön lain huonosta noudattamisesta.
Nyt kävi niin, että poliitikko panee kuriin Jääskeläisen. Vaikka osa vastuusta varmasti kuuluukin Jääskeläiselle, hän tuntuu olevan poliittisesti tarkoituksenmukainen syntipukki. Hänen avullaan huomiota saadaan kätevästi käännetyksi pois poliitikoista ja vastuullisista ministereistä.