Pääkirjoitus

Tar­peel­li­nen So­ne­ra-sel­vi­tys

Oikeuskanslerin selvitys hallituksen roolista Soneran velkaantumisessa on paikallaan.

Oikeuskansleri Paavo Nikula on käynnistänyt alustavat selvitykset hallituksen osuudesta Soneran umts-kauppoihin.
Oikeuskansleri Paavo Nikula on käynnistänyt alustavat selvitykset hallituksen osuudesta Soneran umts-kauppoihin.

Oikeuskanslerin selvitys hallituksen roolista Soneran velkaantumisessa on paikallaan. Tätäkin tärkeämpää on tehdä yrityksessä sisäinen tutkimus.

Oikeuskansleri Paavo Nikula on kaikessa hiljaisuudessa käynnistänyt kohutun nettikirjan "paljastusten" jälkeen alustavan selvityksen maan hallituksen roolista Soneran Saksan-seikkailussa. Selvitys varmaan onkin paikallaan, sillä kirjassahan väitetään paljon muun ohella, että hallitus näytti Saksan umts-toimiluvan ostolle vihreää valoa.

Jos hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on ollut mukana tekemässä päätöstä, se joutuisi Soneran johdon ohella omituiseen valoon Suomen taloushistorian suurimmaksi yksittäiseksi virheinvestoinniksi osoittautuneessa asiassa. Valiokunnan rooliin on saatava selvyys.

Tuolloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen ja hänen seuraajansa Kimmo Sasi ovat sanoneet, ettei investointipäätöstä käsitelty ministerivaliokunnassa. Heinosen mukaan umts-lisenssin hankintapäätös oli pörssiyhtiön sisäistä päätöksentekoa, johon maan hallitus ei voinut puuttua.

Tämä rajanveto onkin koko uuden Sonera-kohun ydinkysymys. Sonera on pörssiyhtiö, mutta se on myös valtiojohtoinen yritys, josta veronmaksajat omistavat yli puolet. Sonerassa kuten monissa muissakin valtio-omisteisissa yrityksissä poliitikkojen hellimät yhteiskunnalliset velvollisuudet sekaantuvat markkinatalouden pelisääntöihin. Tästä todistavat tavan takaa toistuneet Sonera-skandaalit.

Sonera-sotkut ja Kemiran myyntikahnaukset osoittavat, että yritystoiminta istuu valtion rooliin entistä huonommin. Jos valtio haluaa pitää yllä yritystensä yhteiskunnallista vastuuta, sitä on vaikea kantaa pörssiyhtiöissä. Yksinkertainen ratkaisu asiaan olisi, ettei valtio omistaisi yrityksiä, vaan yhteiskunnallinen vastuu toteutettaisiin liikelaitoksissa.

Sonera-vyyhteä vain sotkee se, että liikenne- ja viestintäministeriö paitsi edustaa yhtiössä valtio-omistajaa myös on saman alan valvova viranomainen. Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre esittääkin, että valtionyhtiöiden valvonta keskitettäisiin ktm:n alaiseen itsenäiseen virastoon.

Yksi kysymys on myös se, missä määrin valtio-omistaja ohjaa, ja missä määrin sen edes pitää ohjata, pörssiyhtiön toimivan johdon operatiivista toimintaa. Ministeriötä Soneran hallituksessa tuolloin edustanut virkamies on sanonut, ettei hän saanut valtio-omistajalta ohjeita toimilupainvestoinnissa.

Sonera-lasku
on niin mittava, että oikeuskanslerinviraston selvitys on syytä tehdä jo yksin sen takia. Sasi on luvannut antaa eduskunnalle tarvittavat selvitykset. Eduskunta voi käydä näiden pohjalta keskustelun, mutta jos mennään jälkiviisauden puolelle, myös kansanedustajat, sekä hallituksen että opposition riveissä, olisivat voineet tehdä toisenlaisia Sonera-päätöksiä. Jos Soneraa olisi myyty huippukurssien aikaan enemmän kuin lopulta myytiin, valtion velka olisi tällä hetkellä paljon pienempi.

Pankkikriisi aiheutti veronmaksajille 44 miljardin markan laskun. Sonera kirjasi viime viikolla 4,3 miljardia euroa, vanhassa rahassa 24 miljardia markkaa, vieneen toimilupainvestointinsa nollan arvoiseksi. Jättikokoista virhesijoitusta joutuvat maksamaan veronmaksajat, paitsi menetettynä sijoituksena myös Soneran maksamina pienempinä veroina, ja muut omistajat.

Syytä olisi paitsi oikeuskanslerin selvitykseen myös siihen, että Sonerassa tehtäisiin perusteellinen sisäinen tutkimus siitä, kuka päätti ja millä valtuuksilla.