Alpo Rusin käynnistämän oikeudenkäynnin avoimuus puhdistaa ilmaa. Oli oikeuden päätös mikä tahansa, suojelupoliisi tarvitsee uuden alun.
Tohtori Alpo Rusin oikeudenkäynti Suomen valtiota vastaan on alkanut näyttävästi, ja vielä näkyvämpää on luvassa ensi viikolla, kun oikeuteen marssii todistajia presidentti Martti Ahtisaaresta alkaen. Molemmat osapuolet ovat värvänneet avukseen huippujuristeja, joiden tulkinnat tapahtumista ovat aivan vastakkaisia.
Tällaista poliittisesti sävyttynyttä oikeussalidraamaa ei modernin Suomen historia tunne. Ainekset ovat hyvin poikkeukselliset, kuten ovat olleet siitä asti, kun Alpo Rusiin kohdistuneet vakoiluepäilyt tulivat julki - ja oikeastaan jo sitä ennenkin. Rusi pyrkii osoittamaan, että esitutkinnasta tihkui lainvastaisesti jo aiemmin läpi tietoa, joka vahingoitti häntä.
Tiistaina Rusi esitti videon ensimmäisestä kuulustelustaan Supossa keväällä 2002. Jo tuolla videolla Rusi kysyi, kuinka oli mahdollista, että Yleisradiosta oli jo tätä ennen oltu häneen yhteydessä tämän asian takia. Tietojen mahdollinen vuoto esitutkinnasta on yhä selvittämättä, ja se on yksi niistä asioista, joihin selvyys saadaan nähtävästi vasta oikeudenkäynnin avulla - jos sittenkään.
Kun Rusiin kohdistunut epäily törkeästä vakoilusta tuli julki, moni oletti heti, että hänen oli täytynyt tehdä jotain väärin. Niin hyvä oli suojelupoliisin maine vielä tuolloin. Ei pidetty todennäköisenä, että Supo olisi voinut näin vakavassa asiassa iskeä kirveensä kiveen. Rusihan ei ollut kuka hyvänsä, vaan tasavallan presidentin kabinetin entinen jäsen.
Nyt viisi vuotta myöhemmin osat ovat vaihtuneet. Tämän oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippumatta Supo on jo hyvän aikaa näyttäytynyt julkisuudessa Stasi-jupakan vuoksi laitoksena, jossa kaikki ei ole kunnossa ja jonka toimintaa yhä useampi kaipaa jonkinlaiseen parlamentaariseen valvontaan.
Kuulusteluvideolla Supo ilmoittaa Rusille, että tätä epäillään törkeästä vakoilusta. Paljon huomiota saanut tutkinta loppui aikanaan syyttämättäjättämispäätökseen. Se oli tietysti Rusille voitto, mutta samalla se merkitsi, ettei kaikkia asioita käyty läpi julkisesti.
Supolla oli mielestään hyvät perusteet esitutkinnan aloittamiseen. Mutta sen sijaan, että tapaus olisi pienen penkomisen jälkeen vähin äänin haudattu, tutkintaa jatkettiin jääräpäisesti tavalla, josta on koitunut suurta haittaa niin Rusille kuin Supolle itselleen.
Rusin nostaman vahingonkorvauskanteen suurin yleinen merkitys ei ole siinä, saako hän rahallista korvausta vai ei. Tärkeämpää on, että koko vyyhti voidaan puida läpi avoimessa ja julkisessa oikeudenkäynnissä. Kyse ei ole enää vain Rusista yksityishenkilönä, vaan koko oikeusvaltion uskottavuudesta. On vakava paikka, jos valtio ei kykene osoittamaan toimineensa tällaisessa tapauksessa oikein.
Oikeudenkäynnin lopputulosta on turha ennakoida. Mutta oli se mikä vain, tapaus on nähtävä laajemmassa yhteydessä. Niin kauan kun Supon Stasi-aineisto ei ole tutkijoiden käytössä, elää kysymys siitä, mitä nimiä listoilla on ja millä perusteella. Asiaan saataneen lisävalaistusta jo huomenna, kun sisäministeriön poliisiosasto kertoo Supoon tehdystä laillisuusvalvontatarkastuksesta. Tätäkään ei olisi tapahtunut ilman kesän julkista keskustelua.
Supolle haetaan parhaillaan uutta johtajaa. Valittavan henkilön tehtäväksi jää ohjata koko laitos kohti uutta aikaa. Vaikka suojelupoliisi luonteensa vuoksi toimii jatkossakin pääosin poissa julkisuudesta, sen on samalla kyettävä avautumaan ja tiedottamaan itsestään paremmin. Valtio valtiossa -mentaliteetti ei sovi nykypäivään.