Pääkirjoitus

Tar­peel­li­nen jat­ko­ai­ka

Toiveikkaat ennakoinnit digitelevision voittokulusta Suomessa pettivät siinä määrin, että ohjelmajohtaja Seppo Niemelän vetämä parlamentaarinen työryhmä on päät

Toiveikkaat ennakoinnit digitelevision voittokulusta Suomessa pettivät siinä määrin, että ohjelmajohtaja Seppo Niemelän vetämä parlamentaarinen työryhmä on päätynyt esittämään analogisten lähetysten jatkamista vuoden 2007 elokuun loppuun. Työryhmän suosittelema pidennys ei ole kovin pitkä. Aiemmin pidettiin tavoitteena analogisten lähetysten lakkaamista vuoden 2006 lopussa.

Jatkoaika tulee tarpeeseen. Sekä digiohjelmien tuottajat että kuluttajat ovat siirtyneet hitaasti uuteen tekniikkaan. Tarjolla olevat, uutta tekniikkaa edustavat vastaanottimet ovat toistaiseksi varsin kalliita ja niitä on tarjolla vähän. Lisäksi antennijärjestelmät vaativat monin paikoin uusimista.

Suomalaisia onkin totutettu digiaikaan pääsääntöisesti sovittimilla, joiden avulla uudella järjestelmällä lähetettyä ohjelmaa voi seurata analogisista vastaanottimista. Digisovittimien hinta on laskenut valmistusmäärien lisääntyessä. Halpeneminen jatkuu vielä.

Digilähetyksiä seuraavat voivat jo nyt nauttia hieman monipuolisemmasta tarjonnasta. Myös kuvan laatu on entistä parempi. On kuitenkin makuasia, missä kohden hinta ja laatu ovat tasapainossa. Ainakaan digivastaanottimet eivät tarjoa vielä niin paljon lisäarvoa, että suuri yleisö innostuisi niiden hankinnasta sankoin joukoin.

Loputtomiin kahta rinnakkaista lähetysjärjestelmää ei voi pitää yllä. Analogisten lähetysten lopettamisen on laskettu tuovan 34 miljoonan euron säästön vuosittain. Säästöjen on luvattu hillitsevän televisioluvan korotuspainetta. Rahaa on arveltu jäävän myös entistä tasokkaampaan ohjelmatuotantoon. Sitä varmasti kaivataankin. Pelkkä uusi tekniikka ei tee ketään paljon nykyistä tyytyväisemmäksi.

On kuitenkin välttämätöntä, että ennen analogisten lähetysten katkaisemista uusi verkko kattaa koko maan. Nykyisellään digilähetyksiä voi halutessaan seurata vain 70 prosenttia suomalaisista. Ensi vuoden elokuun loppuun mennessä kattavuus laajenee niin, että 94 prosenttia kansasta on digitaalisen tv-verkon alueella. Viimeisen kuuden prosentin kattaminen vaatii paljon työtä ja rahaa. Se luvataan tehdä syksyyn 2005 mennessä. Siitä on pidettävä kiinni.

Pulmat tekniikan vaihtamisessa olivat ennakoitavissa. Muun muassa laitevalmistajat varoittelivat päättäjiä vauhtisokeudesta. Suomessa yritettiin haukata liian iso pala liian nopeasti ja kunnianhimoisesti. Laitteiden valmistus jäi jälkeen. Olisi ollut parempi antaa koekaniinin asema muualle. Nämä kokemukset on hyvä muistaa seuraavissa uudistuksissa.

paakirjoitus@kaleva.fi