Sisäministeriön aikeet laajentaa poliisin mahdollisuuksia saada käyttöönsä kansalaisten terveystietoja pantiin viime viikon kohun jälkeen nopeasti jäihin. Asia ei etene ainakaan tällä hallituskaudella, mutta seuraavan hallituksen toimenpiteistä ei ole tietoa.
Sisäministeriössä kaavailtiin, että poliisin oikeutta päästä käsiksi arkaluonteisiin potilastietoihin laajennettaisiin merkittävästi ja vielä varsin nopealla aikataululla (HS 6.10.).
Terveystietojen avaamista poliisille, pyydettäessä tai oma-aloitteisesti, perusteltiin rikosten ennaltaehkäisyllä. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on puolustanut hanketta sillä, että sosiaalihuoltolaissa vastaavat täsmennykset on koettu tarpeellisiksi ja että tiedonvaihto toimii sujuvammin rikosten ennaltaehkäisyn kannalta. Siksi myös poliisin ja terveydenhuollon pitäisi toimia samalla tavalla.
Julki vuotaneet lakiluonnoksen muutosehdotukset herättivät lähinnä tyrmistystä. Arvosteluun onkin aihetta, sillä aina kun poliisin valtuuksia ehdotetaan laajennettaviksi, asiaa pitää harkita poikkeuksellisen huolellisesti.
Lääkäriliitto huomauttaa, että terveydenhuoltojärjestelmä ei voi olla rikoskontrollijärjestelmä. Potilasjärjestöissä kannetaan huolta siitä, miten ihmiset uskaltavat hakeutua hoitoon, jos luottamuksellinen potilassuhde vaarantuu.
Maltti on nyt tarpeen, sillä terveystietojen luovuttamisesta säädettyä lakia potilaan asemasta ja oikeuksista höllennettiin viimeksi vuonna 2015. Terveydenhuollon ammattilainen voi nykyisinkin ilmoittaa poliisille terveyteen liittyviä tietoja, jos hän epäilee, että joku on vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Ajoterveyslakiin samoin kuin aselakiin on kirjattu lääkärin oikeus tietojen luovuttamisesta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä on tehtävä ilmoitus poliisille.
Ongelma on lähinnä siinä, että ilmoituskäytännöt vaihtelevat eri organisaatioissa eri puolilla maata. Olemassa olevan lainsäädännön toimivuus ja tulkinnat on helppo selvittää, kun kysytään poliisilta ja hoitohenkilöstöltä, miten soveltaminen on toiminut ja vastaako se odotuksia.
Samaan johtopäätökseen tulivat julkisen ryöpytyksen jälkeen myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja sisäministeri Mykkänen, jotka panivat torstaina peruutusvaihteen päälle. Ministeriöt valmistelevat ensi kevääseen mennessä kunnille ja poliisille ohjeen siitä, miten lakia sovelletaan käytäntöön. Apuun otetaan myös tietosuojavaltuutettu. Soveltamisohje on tarpeellinen, jotta kansalaisten olennaisten perusoikeuksien kunnioittamisessa ei siirrytä harmaalle alueelle.
Tässä vaiheessa on järkevää edetä ministereiden esittämällä tavalla ennen kuin rynnätään täyttä päätä valmistelemaan heikennyksiä kansalaisten perusoikeuksiin ja potilastietojen salassapitomääräyksiin.
Oikeusvaltiossa poliisin toimivaltuuksien hyvääkin tarkoittava laajentaminen vaatii laajan yhteiskunnallisen keskustelun ja kestävät perusteet. Asiassa ei ole syytä hötkyillä vaan kerätä kokemuksia, miten nykyinen laki on toiminut.