Marraskuussa moni manasi, kun talvi ei ottanut tullakseen. Jouluun ei ollut kahta kuukauttakaan, mutta taivaalta vihmoi vettä ja hurahtaneimmat kotitarvehortonomit virittelivät vielä ruohonleikkureitaan viimeisille kierroksille. Toivottiin oikein ääneen, että tulisipa jo se kunnon talvi.
Joulukuu sitten lumen toi, onneksi, ja pakkastakin parahiksi pukin tulla poroillaan. Tammikuun koittaessa turahti tulipalopakkasille. Tuli se toivottu oikea talvi.
Mutta mitäpä sitä turhaan suomalainen tyytyväiseksi heittäytyisi. Neljän vuodenajan siunaama kansa, talvisodankin kokenut, pukahti ja pukahtamasta päästyäänkin ärräpäitä päräytti.
Oikea talvi ja pakkaskelit nousivat kaikkien huulille. Alettiin puhua säästä oikein urakalla, aivan kuin se palelemista helpottaisi. Tarttui pakkanen kieleenkin, kun vastaantulevalle tuttavalle ei enää huikattukaan leppoisasti "terve", vaan kylmähkön kireästi, että "tarkeneeko".
Vaan jos hetkeksi heittäytyisi pakkasmelankoliasta positiivisen ajattelun puolelle, niin johan sitä positiivisia tekijöitä pakkasistakin löytyy. Ei pakkanen sentään pelkästään paha ole.
Kolmenkymmenen asteen pakkanen on mitä mainioin sää tuulettaa vuodevaatteet ja matot ulkona. Samoin pakastimen sulatus käy kivuttomasti, kun puolukat sun muut marjat voi nostaa sulatuksen ajaksi ulos väliaikaispakastukseen.
Entäpä ne joulun alla tekemättä jääneet jäälyhdyt? Johan helpottui niidenkin tehtailu, ja kesän aikana hamstratuille takkapuillekin löytyi käyttöä.
Paukkupakkasilla löytää myös ilman minkäänlaista vaivannäköä asunnon tiivistämistä kaipaavat kohdat. Jos vaikka ikkunan sisäkarmin reunaan alkaa kertyä hyytävä jääkerros, tietääpä ikkunan tiivisteiden kaipaavan uusimista.
Faktisestihan pakkanen tarkoittaa vain sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä. Ihmiskunnan kiusaksi pakkasta tuskin on luotu ja pukattu. Tosin naisväestön sukkahousuja kammoksuva osa tuntuu kovastikin kokevan niin, että pakkanen tulee ja piinaa vain siksi, että nainen joutuu pukeutumaan sukkahousuihin ja kärsimään.
Pohjois-Suomessa pakkanen on kireää silloin, kun lämpötila laskee alle 25 miinusasteen. Maan keskiosissa kireään riittää 20 ja eteläosassa leppoisat 15 miinusastetta. Näin se näyttää sietokyky vaihtelevan pienenkin maan sisällä.
Oikein kovaa pakkasta kuulee välillä kutsuttavan tulipalopakkaseksi. Nimityksen arvellaan juontuvan siitä, että kylmällä säällä lykätään halkoja pesään tavallista kovemmalla tahdilla, mikä puolestaan kasvattaa tulipalojen todennäköisyyttä. Paukkupakkanen tarkoittaa puolestaan sitä, kun kovilla pakkasilla lämpölaajenemisen johdosta talojen rakenteisiin kasaantunut jännite purkautuu äänekkäinä paukahduksina.
Silloin marraskuussa, kun mittari plussan puolella pysytteli, taivas vettä vihmoi ja kansa oikeaa talvea toivoi, väitti joku asiantuntija perin pelottavaa. Sanoi nimittäin, että jos ilmastonmuutoksen kehitys tätä vauhtia jatkuu, on meillä Suomessa ehkäpä jo kymmenen vuoden kuluttua edessä tilanne, että tammikuut ovat samanlaisia kuin oli marraskuu mennä vuonna 2009.
Miettikääpä muuten sitä siinä kireitä pakkasia -- nyt jo menneitä -- manatessanne.
***
Venäjällä kaikki on mahdollista. Tappelujen takia jo avauserässä keskeytetty jääkiekko-ottelu päättyi seitsemän tuntia kestäneen rangaistuskokouksen jälkeen molempien joukkueiden tappioon maalein 0-5.