Kolumni

Tar­kem­paa suun­nit­te­lua kaa­voi­tuk­seen, kiitos

Oulun Metsokankaalla on herätty siihen, että nykyiset pienet lapset eivät lähivuosina kouluun mennessään pääse välttämättä asuinalueella aivan lähellä sijaitsevaan kouluun, koska se tulee ihan täyteen.

Oulun Metsokankaalla on herätty siihen, että nykyiset pienet lapset eivät lähivuosina kouluun mennessään pääse välttämättä asuinalueella aivan lähellä sijaitsevaan kouluun, koska se tulee ihan täyteen. Vanhemmat ovat laskeneet, että nykyinen noin 500 oppilasta vetävä koulu täyttyy parissa vuodessa ääriään myöten.

Sen jälkeen aloittaville sadoille koululaisille ei ole enää kerta kaikkiaan tilaa, vaan heidät täytyy kuljettaa muihin kouluihin kauemmas. Ellei koulua laajenneta tai pystytetä esimerkiksi viipalekoulurakennuksia.
Kun Metsokankaan koululla käy, tuo edellä kerrottu skenaario tuntuu uskomattomalta. Massiivinen koulurakennushan on melkein kuin kaupunki.

Samantapainen vielä suurempi jättiläinen on esimerkiksi Ritaharjun koulu kaupungin pohjoispuolella. Kastelliin valmistuu reilun vuoden päästä myös mahdoton mammutti.

Ennen muinoin isoimmatkaan koulut eivät olleet lähellekään noin isoja. Mutta ajat näköjään muuttuvat.
Vaikka jättikouluja urakoidaan, oppilasmassat eivät tahdo mahtua niihin. Syynä on tietysti se, että kaupunkiin on kaavoitettu valtavia asuinalueita nuorille lapsiperheille, jotka tuottavat valtavasti oppilasmateriaalia.

Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla ollaan erittäin sikiävää sorttia.

Metsokankalla kaavoituksen ja opetustoimen laskelmat ovat menneet pahasti pieleen. Tai sitten yhteisiä laskelmia ei ole kenties tehty ollenkaan.

Oulun kulttuuri- ja sivistystoimessa myönnetään epäkohta ja luvataan saattaa asia tavalla tai toisella kuntoon.

Mahdollisuuksia ovat lisärakennuksen teko jättikoulun kylkeen tai viipalekoulun pystyttäminen viereen. Ilmeisesti kauemmas kouluihin kuljettaminen ei ole vaihtoehto. Ainakaan toivottavasti.

Todennäköisesti Metsokankaalta kuljetettaisiin oppilaat tilausbusseilla ketkä minnekin eri puolille kaupunkia. Kuulostaa järjettömältä, kohtuuttomalta ja epäekologiselta – kerta kaikkiaan hirveältä onnikkarallilta.

Oulun seudun asukkailla on tarve hakeutua asumaan omakotitaloihin kohtuullisen lähelle kaupunkia mutta sopivasti luonnon keskelle.

Se heille toki suotakoon, vaikka talot olisivat toisin paikoin kylki kyljessä toisissaan kiinni suopelto täyteen tungettuna.

Kun perhe rakentaa tällaiselle alueelle talon, yksi iso peruste on lasten pääsy lähikouluun. On luonnollisesti iso pettymys, jos omaan kouluun ei mahdukaan.


Jos tästä asiasta jotakin positiivista halutaan löytää, se on opiksi ottaminen.

Tuskin Oulussa enää tehdään asuntoaluetta, jossa mitoitetaan noin epäsuhtaisesti tulevien lapsien määrä ja koulutuksen tarve.

Esimerkiksi Hiukkavaaraan on tulossa valtava asuinalue. 20 000 asukkaan kaupunginosaksi kaavaillullealueelle suunnitellaan kaikenlaista hienoa ja ekologista.

Koululaislasten arviointi ei saa mennä enää väärin sillä alueella. Eikä tietysti muillakaan uusilla alueilla, joita suunnitellaan.

Metsokankaan vanhempien järjestämässä keskustelutilaisuudessa pari viikkoa sitten aivan aiheellisesti ehdotettiin, että eivätkö Kempele ja Oulu voisi tehdä yhteistyötä koulutuksessa Nelostien varren asuinalueilla.

Aivan Metsokankaan viereen kasvaa lähivuosina Linnakankaan asuinalue. Silläkään alueella koulupaikoista ei tule olemaan ylitarjontaa.

Oulun opetustoimen vastauksen saattoi tulkita siten, että Kempele tuskin haluaa Oulun kanssa minkäänlaiseen yhteistyöhön – ainakaan, jos se joutuu osallistumaan kustannuksiin ainoallakaan sentillä.
Tässäpä jälleen yksi hyvä huono esimerkki siitä, kuinka järjettömiä joidenkin itsepäisesti varjelemat kuntarajat ovat. Tulisi äkkiä kuntauudistus, joka pistäisi nämä kempeleet pakolla ruotuun.