Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) on viime viikkoina joutunut kymmeniä kertoja vastaamaan samaan kysymykseen: Mihin valtionyhtiöiden omistajapolitiikka pitäisi sijoittaa. Poliittisen kannunvalannan pani liikkeelle Soneran epäonnistuneet umts-kaupat.
"Olen vastannut, ettei se ei ole oleellisin kysymys, vaan se, minkälaista valtion omistajapolitiikkaa tulevaisuudessa harrastetaan", sanoo Mönkäre ja pitää pienen esitelmän asiasta. Tällä kertaa paikkana on Kemi, jossa ministeri tiistaina piipahti.
Muutama kokoomusministeri on ehdottanut omistajapolitiikan sijoittamista valtiokonttoriin ja valtion eläkelaitokseen. Sinne valtionyhtiöitä ohjaavan asiantuntijayksikön panisi myös ministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) johtama keskushallinnon kehittämisen ministeriryhmä.
Mönkäreen mukaan elinkeinopoliittinen ja yrityselämän osaaminen löytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan osastolta, jossa 15 ihmistä arkitöinään tarkastelee valtionyhtiöitä ja niiden tulevaisuutta.
"Näin on ollut ainakin 1980-luvulta lähtien, eikä ennen Sonera-keskustelua tätä ole asetettu kyseenalaiseksi", Mönkäre sanoo, eikä lämpene millekään salkunhoitaja-mallille.
"Olisiko Stora Ensoa syntynyt, jos se olisi ollut jollain salkunhoitajalla? Miten olisi käynyt Tornion terästehtaan investointien. Näitä yhtiöitä on kehitetty niin, että niille on tullut uusia omistajia, pääomaa, osaamista, markkinoita jne", hän luettelee.
Valtion omistajapolitiikka on Mönkäreen mukaan elinkeinopolitiikkaa, yhtiöiden kehittämistä ja pitkäjänteistä toimintaa.
"Valtio myös ostaa eikä vain myy", hän muistuttaa ja viittaa Outokummun Avesta Polaritin osakkeisiin liittyvään kauppaan. Valtio investoi 120 miljoonaa pääomasijoituksena siihen, että Outokumpu voi ostaa Corukselta Avesta Polaritin osakkeet.
Mönkäre huomauttaa, että valtion peruslinja on pysynyt hallituksen vaihdoksista huolimatta samana 1980-luvun puolivälistä alkaen. Eduskunta sinetöi sen, kuinka paljon mistäkin yhtiöstä valtio omistaa.
Mönkäre meni reilu vuosi sitten eduskuntaan kuuden yhtiön paketin kanssa, eduskunta keskusteli ja päätti, että esimerkiksi Altiassa ei valtio mene alle 50 prosentin omistuksen. Perälaudat pantiin myös Rautaruukille ja Outokummulle. "Tämä on ihan hyvä tapa toimia."
Tukea Ajoksen satamalle
Kemissä Mönkärettä paimennettiin alueen isoille kysymyksille, kuten Ajoksen syväsataman jätti-investoinneille. Kaupungin ja teollisuuden hanke maksaa kokonaisuudessaan 28 miljoonaa euroa, josta kaupungin siivu on 16 miljoonaa euroa. Kaupunki on hakenut osuudelleen valtiontukea, jota on maksimissaan mahdollista saada 30 prosenttia.
Mönkäre pitää valtiontuen hakemista perusteltuna, mutta ei lupaile europottia, koska asia ei kuulu hänen rooteliinsa. "Satamasuunnitelmat ovat järkevät. Tämä on hyvin keskeinen asia alueen elinkeinojen kehittymiselle."
Kahden sataman niputtamisella yhteen, satama-alueiden ja laitureiden rakentamisella pystytään vaikuttamaan laivakokoihin sekä parantamaan teollisuusyritysten mahdollisuuksia kilpailuttaa laivakuljetuksia, Mönkäre perustelee selväsanaista puoltolausettaan.
"Merikuljetusten tulevaisuus on varmasti myönteinen", hän vakuuttaa ja sanoo, että esimerkiksi telakkateollisuutemme tietää, että suhdanneongelma on parin vuoden kuluttua ohi ja taas tarvitaan laivoja.
Ajoksen sataman tarvitsema tuki on sen verran iso juttu, että se on Mönkäreen mielestä valtion budjettiasia. Koska budjetti on lyöty lukkoon, välineeksi tullee jokin lisäbudjetti.