Tär­kein­tä on vai­na­jan kun­nioit­ta­mi­nen

Ruotsalainen dokumentti paljasti, että Ruotsissa murskataan arkkuja hautojen täyttämisen yhteydessä, jotta painuvaa maata ei tarvitsisi myöhemmin tasoitella. Suomessa arkkuja ei murskata hautaamisen yhteydessä.

Arkun peittämisen jälkeen hautakumpu saa olla koskemattomana kaksi viikkoa.
Arkun peittämisen jälkeen hautakumpu saa olla koskemattomana kaksi viikkoa.
Kuva: Lehto Katja

Ruotsalainen dokumentti paljasti, että Ruotsissa murskataan arkkuja hautojen täyttämisen yhteydessä, jotta painuvaa maata ei tarvitsisi myöhemmin tasoitella. Aiheesta keskustellaan myös Kalevan Juttutuvassa. Muutamassa kirjoituksessa vihjataan, että samanlainen murskauskäytäntö olisi Intiön hautausmaalla Oulussakin.

"Jäimme katsomaan veljeni kanssa hautauksen jälkeen, kuinka dumpperi tuli ja kauhallansa painoi ensin arkun kasaan", kirjoittaa eräs mies veljensä hautaamisesta Juttutuvassa.

Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi ihmettelee puheita, sillä hän ei tiedä yhtäkään tapausta, jossa näin olisi toimittu.

"Meillä ei hyväksytä tämmöistä. Meillä ei ole mitään intressiä tuon tyyppiseen toimintaan ei Intiössä, Oulussa tai muuallakaan Suomessa."

Vuontisjärvi arvelee, että Ruotsin tapauksessa haudan peittämistä ja tiivistämistä on tehty samaan aikaan. Suomessa näin ei tapahdu koskaan.

Ensimmäinen vaihe on lapiopeitto, jolloin arkku peitetään piiloon ja täytetään sivut. Kesällä omaiset saattavat itse lapioida haudan umpeen asti. Sen jälkeen on vuorossa konepeitto, jolloin tehdään hautakumpu. Kumpu viimeistellään lapiolla.

"Hautakummun kukkalaitteineen annetaan olla kesäaikana kaksi viikkoa koskemattomana ennen kuin pintamaiden tiivistäminen aloitetaan. Talviaikaan kumpu saa olla kevääseen saakka koskemattomana. Sen jälkeen kukkalaitteet otetaan pois ja pinta tiivistetään koneellisesti päällysosaa painamalla. Ilman tätä toimenpidettä yhtään hautamuistomerkkiä ei voisi asentaa", Vuontisjärvi selvittää.

Läheisen kuolema nostaa monenlaisia tunteita pintaan. Vuontisjärvi arvelee, että mielikuvia ja väärinkäsityksiä voi syntyä helposti, varsinkin kun on vielä lukenut mieltä järkyttävistä tapauksista.

"Silloin pelkkä koneen ilmestyminen voi laukaista tämmöisen surun hetkellä. Meillä ei käytetä dumppereita, vaan pieniä kuormaajia. Koneellinen peittäminen alkaa vasta, kun arkku on peitetty piiloon lapiolla. Koneellinen tiivistäminen ei tapahdu lähelläkään arkkua."

Voiko arkku sitten särkyä tahattomasti esimerkiksi tiivistämisen yhteydessä?

"Vaikea sanoa. Arkun päällä on muutenkin kaksi kuutiota maata päällä. Jossakin vaiheessa arkku maatuu ja luonnollista tiivistymistä tapahtuu. Tuskin kannattaa alkaa pohtia, mitä kahden metrin syvyydessä tapahtuu, sillä emme ole sitä näkemässä."

Vuontisjärvi ei osaa sanoa, miksi Ruotsissa on murskattu arkkuja. Hän muistuttaa, että murskaamiset ovat yksittäistapauksia. "Minun mielestäni se ei ole mitenkään hyväksyttävää."

Vuontisjärven mukaan on mahdollista, että Ruotsin tapauksissa on ajateltu ajan säästämistä: pinta on haluttu tiivistää heti, jotta hautamuistomerkit saataisiin pian paikoilleen. Ruotsin tapauksesta ei myöskään käy ilmi, onko asialla ollut seurakunnan omat työntekijät vai ulkopuolinen urakoitsija.

"Hautaamisessa hyötyajattelu on täysin toisarvoinen asia. Tärkeintä on vainajan kunnioittaminen."

Ilmoita asiavirheestä