Hallituksen suuriin tavoitteisiin kuuluvan kuntauudistuksen eteneminen ei ole ollut suurta riemukulkua. Sopu kuntarakennelaista vie nyt tavoitetta askelen eteenpäin.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on yksiselitteinen toteamus kuntauudistuksesta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Peruskunta määritellään luonnolliseksi työssäkäyntialueeksi, jonka pitää olla kyllin iso pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista.
Tällaisen ajattelun pohjalta ylijohtaja Päivi Laajalan työryhmä jätti selvityksensä viime helmikuussa. Jos raportin mukaan edettäisiin, Suomessa olisi muutaman vuoden päästä noin 70 kuntaa. Nykyisin niitä on 336.
Yhdeksän kuukauden ajan asia on käytännössä junnannut paikoillaan. Näin on pitkälle siksi, että samaan aikaan on pitänyt valmistella kuntarakenteeseen elimellisesti liittyvää sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistusta.
Torstaina hallitus toi viimein julki luonnoksensa tulevaksi kuntarakennelaiksi. Samoin valmistui linjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusmallista. Hyvä niin, vaikka etenkin sote-palvelujen malli jättää edelleen monia kysymyksiä auki.
Politiikan teon raadollisuudesta kertoo jotain se, että kumpaakaan mallia ei haluttu tuoda julki ennen viime kuun kunnallisvaaleja. Sen sijaan nähtiin äänestäjille suunnattuja profiilinnostotempauksia ja kiistoja siitä, mikä puolue ja kuka ministeri on suurin tavallisten kuntalaisten ja erityisesti sairaiden ja heikkojen ystävä. Ja kun säällinen aika vaaleista oli mennyt, mallit putkahtivat odotetusti ulos.
Kuntarakennetta koskevan lakiluonnoksen mukaan kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä perusteista. Nämä koskevat riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilaa. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.
Jos kunta ei tee esitystä yhdistymisestä huhtikuuhun 2014 mennessä, valtiovarainministeriö voi määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen.
Kuntauudistuksen rumaa sanaa, pakkoliitosta, ei mainita, mutta kunnalle erityisselvitykseen joutuminen lienee ensimmäinen askel pakkonaittamiselle.
Rakennelakiluonnos lähtee nyt lausunnolle kuntiin, ja lausuntojen pitäisi olla valmiina ensi maaliskuussa. Jos liitokset toteutetaan 2014 – 2017, porkkanana liittyjät saavat valtiolta tulevat yhdistymisavustukset. Ainakin edellisen hallituksen aikana ne kannustivat kuntia yhdistymään. Nyt taustalla häilyy porkkanan lisäksi myös keppi, uhka valtionosuuksien putoamisesta.
On aikaista sanoa, kuinka paljon pienempi Suomen kuntien määrä on viiden vuoden päästä. Todennäköisesti se on yhä paljon enemmän kuin sata. Selvää on se, että kuntarakenteisiin liittyvä poliittinen kamppailu jatkuu ankarana koko vaalikauden ajan.
Kun uudistusjuna on nyt saatu raiteilleen, vauhtia ei enää saa päästää hiipumaan. Seuraavat eduskuntavaalit ovat edessä vuoden 2015 keväällä, jota ennen hallituksen toimintakyvyn voi olettaa jälleen heikkenevän.