Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin Suomen-vierailun keskustelunaiheet olivat tutut: Syyria, Venäjä, Afganistan, Nato-kumppanuus, naisten asema ja niin edelleen.
Pariin kertaan peruuntuneessa vierailussa tärkeintä olikin se, että se ylipäätään toteutui. Vierailut ovat diplomatian arkipäivää, ja niistä tulee ongelmia yleensä vasta kun niitä ei toteudu.
Korkean tason vierailukatko Yhdysvaltain ja Suomen välillä oli vielä jokin vuosi sitten selvä, joskin virallisesti kiistetty tosiasia. Clintonin vierailu todisti lopullisesti, että niitä ei ole enää.
Yksi konkreettinen todiste tasoittuneista suhteista on se, että Yhdysvallat myi äsken Suomelle pitkän kantaman JASSM-ohjuksia Hornet-hävittäjiin. Näitä ohjuksia on ollut vain Yhdysvalloilla ja Australialla.
Clintonin odoteltiin tuovan tasavallan presidentti Sauli Niinistölle kutsun vierailla Yhdysvalloissa. Kutsua ei kuitenkaan kuulunut. Yhdysvaltojen presidentinvaali pidetään ensi marraskuussa, joten kutsua ei ollut realistista odottaa tähän hätään.
Suomen kannalta vierailun konkreettisinta antia oli se, että Clinton ilmoitti Yhdysvaltain haluavan Suomen ja Ruotsin mukaan arktiseen yhteistyöneuvostoon tasavertaisina kumppaneina arktisten alueiden rantavaltioiden kanssa. Rantavaltioilla on ollut halua, että vain niillä olisi oikeus osallistua päätöksentekoon.
Vilkkaan kotimaisen Venäjä-keskustelun jälkeen tärkeää oli, että Niinistö ilmoitti Suomen tekevän turvallisuuspolitiikassa yhteistyötä Pohjoismaiden, Euroopan unionin ja Naton kanssa sekä haluavan mennä eteenpäin Nato-kumppanuudessa. Myös Clinton toivoi kumppanuuden kehittämistä.