Tär­keim­pien riis­ta­sor­sien pa­ri­mää­rät kään­tyi­vät laskuun – poi­kas­tuot­to kui­ten­kin koheni viime vuoteen ver­rat­tu­na

Riistasorsista etenkin sinisorsien poikastuotto on kohentunut.
Riistasorsista etenkin sinisorsien poikastuotto on kohentunut.
Kuva: Jukka Leinonen

Luonnonvarakeskus Luken ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tuoreiden laskentojen mukaan neljän tärkeimmän riistasorsalajin, tavin, haapanan, telkän ja sinisorsan, parimäärät ovat edelleen laskussa. 

Tiedotteen mukaan sinisorsan hyvä poikastuotto kuitenkin virittää odotuksia hyvästä sorsastuskaudesta.

Sinisorsa: 

Sinisorsan pesimäkanta eli pesivien parien määrä on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana kanta on taantunut. Laskeva suuntaus jatkui myös tänä vuonna kannan pysyessä kuitenkin pitkän aikavälin (1989–2020) keskiarvon tuntumassa. 

Poikastuotto, eli poikaslintujen kokonaismäärä, kasvoi lajilla 21 prosenttia viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi tämän myötä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle.

Tavi: 

Tavin pesimäkanta vaihteli voimakkaasti seurantajakson alkupuolella, mutta sittemmin kannanvaihtelu on tasaantunut. Kanta on pitkällä aikavälillä taantunut ja jatkanut laskuaan myös viimeiset viisi vuotta. 

Lajin poikastuotto oli tänä vuonna samaa luokkaa kuin viime vuonna ja pysyi noin 25 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Telkkä: 

Telkän pesimäkanta pysyi pitkään suhteellisen vakaana. Vuoden 2012 jälkeen se kuitenkin kääntyi laskuun, minkä johdosta lajin kanta on taantunut pitkällä aikavälillä. 

Kuluvan pesimäkauden parimäärä on lajilla noin 20 prosenttia seurantajakson keskiarvoa pienempi. Poikastuotto kuitenkin kasvoi 23 prosenttia viime vuodesta.

Haapana: 

Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Pesimäkantaindeksi oli tänä vuonna koko seurantajakson alhaisin, vain 50 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvosta. 

Myös lajin poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä. Haapana on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioissa luokiteltu vaarantuneeksi.

Laskennat tehdään vapaaehtoisvoimin

− Pesimäkauden alussa tehtävillä parilaskennoilla saadaan tietoa kantojen tilasta, kesäiset poikuelaskennat puolestaan kertovat lintumääristä sorsastuskauden alussa, kertoo Luken johtava tutkija Hannu Pöysä tiedotteessa.

Pesimäkantoja koskevat tiedot perustuvat valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin, joita on tehty 1980-luvulta alkaen. Vuoden 2020 pariaineistot ovat 1 940 kohteesta ja poikueaineistot 813 kohteesta. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat.

Luke tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.