Suomen koulutustaso on korkein 40–45-vuotiailla ja nuoremmilla alhaisempi. Näinkin järisyttäviä analyyseja esiteltiin äskeisillä Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä. Mitkä ovat tällaisessa tilanteessa pohjoisen näköalat, kun työvoimapulakin on ilmeinen niin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla kuin Lapissakin?
Näköaloja pohjoiseen luo Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan, Suomen metsäteollisuuden historian suurin 1,5 miljardin euron investointi. Se tarvitsee syvemmän väylän ja sähköistetyn rataverkon Ruotsiin ja käsivarteenkin saakka.
Toinen esitelty suuri tehdashanke on Raahen SSAB:n tuotannon muuttaminen vähitellen hiilineutraaliksi. Pilottitehdas teräksen pelkistämiseksi vedyllä on jo valmistumassa Luulajaan.
Kestävien kiertotalousinnovaatioiden tulevaisuudesta vakuuttui yliopiston yhteiskuntasuhteiden rehtori Arto Maanisen vyörytyksessä Oulun massiivisesta kiertotaloustutkimuksesta.
Tracegrow Oy esitteli oman tuotantoinnovaation käytettyjen alkaliparistojen sinkin ja mangaanin erottamisesta ja palauttamisesta takaisin luontoon tehokkaina ja turvallisina hivenainelannoitteina.
Energiantuotannon kestäviä ratkaisuja ovat LUT Energy Systemsin tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mukaan tulevien vuosien halventuvat aurinko- ja tuulienergia, ratkaisuna myös vedyn valmistukselle polttoaineeksi. Energialle tarvitaan varastointia. Nykyesimerkkejä ovat Toppilan vesisäiliö ja Laanilan kalliosäiliö, Kemiran entinen öljysäiliö ehkä tulevaisuuden vetysäiliö.
Puhuttelevaa on myös tuulen osalta parhaiden eli merituulivoimaloiden kehitys ja aktiivinen toteutus Porin ja Raahen suunnilla. Valtioiden, yritysten ja yksityisten ilmastoratkaisuja valotti Luken tutkimusjohtaja ja oman esimerkin tarjosi Rukakeskus Oy. Kemin biotehdaskin tuottaisi sähköenergiaa enemmän kuin 200 pientä tuulivoimalaa.
Positiiviset näköalamme pitää varmistaa työvoiman saatavuudella ja koulutusjärjestelmän toimivuudella. Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen muistutti myös koulutusjärjestelmän autonomisuudesta, järjestäjien roolista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka.
Perusopetuksen eväitä ei saa ohittaa. Koulutuksen järjestäjien vastuu on vaarassa jäädä ”teoreettiseksi”. Sitä ovat vaikeuttaneet rahoituksen ja koulutusmäärien sääntely.
Työelämän ja koulutuksen yhteistyössä riittää kehittämistä. Saksassa työssäoppiminen kytketään meitä paremmin koulutukseen. Yritykset eivät aina panosta pitkäjännitteisesti yhteistyöhön. Paneutuva, oppiva opiskelija ja tuleva ammattilainen on arvokas, ei välttämättä amerikkalaisittain haettava ”ulospäin suuntautunut hyvä tyyppi”. Ainakin saksalaiset edellyttävät liikekumppaneilta asioiden hallintaa.
Onnistuneet maakuntapäivät osoittivat, että Pohjoisessa ja koko Suomessa on kaupunki- ja maaseuduilla todellisia, omia ja yhteisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joiden pohjalta pystymme rakentamaan tulevaa.
Kalervo Ukkola
kaupunginvaltuutettu (vas.)
maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.