Kongossa pidetään tänään monella tapaa tärkeät vaalit. Myös koko Afrikalla, YK:lla ja EU:lla on niissä paljon pelissä.
Vapaita vaaleja pidetään demokratioissa itsestäänselvyytenä. Syvällä Afrikassa olevassa Kongossa vapaista vaaleista sen paremmin kuin demokratiastakaan ei ole ollut merkkiäkään. Siksi ei ole pikkujuttu, että Afrikan suurimmassa valtiossa yritetään järjestää sunnuntaina ensimmäiset oikeat vaalit reilut 40 vuotta itsenäistymisen jälkeen.
Yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit ovat tärkeä virstanpylväs monelta kannalta. Yhdeksään muuhun maahan rajoittuvaa Kongon demokraattista tasavaltaa repineet sodat ovat heijastuneet laajalle alueelle koko keskisessä Afrikassa. Sotien lasketaan vaatineen yli kolme miljoonaa ihmishenkeä. Jos vaalit rauhoittavat tätä kuohuntaa, niillä on suuri tasoittava vaikutus koko maanosalle.
Onnistuneet vaalit ja niiden tulosten muuttuminen käytännöksi eivät ole yhdentekeviä muunkaan maailman kannalta. Vaalit ovat osa Yhdistyneiden kansakuntien johtamaa kolmen vuoden siirtymäkautta, jolla tätä "Afrikan sydämessä olevaksi mustaksi aukoksi" kutsuttua jättivaltiota luotsataan kohti vakaampia oloja.
YK:lla on meneillään Kongossa maailmanjärjestön suurin, lähes miljardi euroa vuodessa maksava rauhanturvaoperaatio. MONUC-operaatiossa on peräti 17 000 sotilasta. Kongossa mitataan äärimmäisen vaikeissa oloissa myös Euroopan unionin kriisinhallintatoimintaa; EU lähetti YK-joukkojen tueksi 2 000 sotilasta valvomaan vaaleja. EU-joukkoihin kuuluu 12-jäseninen suomalainen lääkintäosasto, jonka Suomi lähetti Kongoon lyhyellä varoitusajalla. Koska Afrikasta on tulossa EU-joukkojen ehkä tärkein painopistealue, operaatio Kongossa on tärkeä tulikoe.
Ulkomainen mielenkiinto Kongoa kohtaan ei ole pelkästään epäitsekästä. Välillä Zairena tunnetussa valtiossa on valtaisat kultavarat, noin 30 prosenttia maailman timanttivaroista ja runsaasti muitakin luonnonvaroja. Niihin kuuluu muun muassa columbiitti-tantaliitti, jota käytetään elektroniikkateollisuudessa matkapuhelinten valmistuksessa. Kongo kuuluu maailman kymmenen tärkeimmän keskeisten mineraalien tuottajamaan joukkoon.
Jo ennalta on selvää, että vaikka vaalit sujuisivatkin säällisesti, Kongo ei siirry demokratiaan yhdessä yössä. Voittajalla voi olla suuri houkutus käyttää vaalitulosta kilpailevia ryhmiä vastaan. YK julkisti tällä viikolla raportin, jonka mukaan poliittisista syistä johtuvat ihmisoikeusrikokset yleistyivät alkuvuonna. Raportti kirjasi suurimman osan niistä hallituksen turvallisuusjoukkojen tiliin.
Vähintään yhtä lailla häviäjät eivät välttämättä tyydy osaansa, vaan jatkavat sisällissotaa. On kuitenkin rohkaisevaa, että itäisen Kongon kolme tärkeintä aseellista ryhmittymää suostuivat tällä viikolla laskemaan aseensa ja aloittamaan sulautumisen Kongon armeijaan. Levottomuudet ovat keskittyneet eniten Iturin itäiseen maakuntaan, jossa on suurimmat luonnonvarakeskittymät.
Presidentinvaalien ehdoton ennakkosuosikki on nykyinen presidentti, vasta 35-vuotias Joseph Kabila. Presidentti-isänsä salamurhan jälkeen 2001 valtaan tullut Kabila oli tuolloin maailman nuorin valtiopäämies. Vuotta myöhemmin tehtiin vallanjakosopimus, jossa kapinallisryhmät valitsivat neljä varapresidenttiä. Presidentinvaalissa on yhteensä 33 ehdokasta. Mahdollinen toinen kierros pidetään 15. lokakuuta. Ehdolla on myös edesmenneen diktaattorin Mobutu Sese Sekon poika Nzanga Mobutu.