Kärppien ja Lukon välieräsarjassa näyttää olevan täsmälleen sama henki kuin Kärppien ja Tapparan finaalisarjassa keväällä 2003.
Tappara oli harjoitellut tiukkoja paikkoja ja voittamista kaksi edellistä kautta, kun taas Kärpät nousi loppuotteluun ikään kuin vuotta liian aikaisin.
Kärpät ei hallinnut yllättävää tilannetta, ja Tappara korjasi liiankin helposti potin.
Lukolla on erittäin hyvä joukkue, mutta välieräsarja on sille ilmapiirinä uusi. Kärpät taas tuntee asiaan kuuluvat askelmerkit, jotka koostuvat voittamisen kulttuurista ja henkisestä kovuudesta.
Siksi Kärpät johtaa ottelusarjaa 2-0.
Jari Viuhkolan ja Petr Tenkratin koneet nakuttavat tasaista tahtia - ja juuri oikeaan aikaan. He ovat tehneet kevään kaikki play off-pisteensä neljässä edellisessä ottelussa.
Viuhkolan numerosarja on 0+2, 1+2, 2+1, 0+2 eli tehot 3+7=10. Tenkrat on hyvä adjutantti: 1+1, 3+0, 0+1, 2+0 eli tehot 6+2=8.
Jos Lukko ei saa tätä parivaljakkoa kuriin, ottelusarja katkeaa jo tiistaina Oulussa. Tenkratin ja Viuhkolan lisäksi Lukon on avattava Niklas Bäckström, joka on jo ottanut niskalenkin Dwayne Rolosonista. Runkosarjassa Bäckström vielä verrytteli, mutta nyt hänellä on täysi rähinä päällä. Tilastot kertovat kaiken. Seitsemässä ottelussa seitsemän päästettyä kiekkoa prosentilla 95,93.
Tenkrat ja Viuhkola eivät ole ratkaisijoina yksin. Ilman tehopisteitä 20 kenttäpelaajan joukkueessa ovat vakiomiehistä enää vain Antti Aarnio, Henrik Juntunen ja Janne Niinimaa.
Huomionarvoista on myös se, että Lasse Kukkonen johtaa SM-liigan play off-otteluiden plusmiinus-tilastoa saldolla +8. Omiin on mennyt tasakentällisin vain yksi maali.
Kärppien puolustuksen kannalta on imartelevaa, että Lukko on tehnyt kahdessa ottelussa vain yhden maalin ja senkin kahden miehen ylivoimalla viidellä kolmea vastaan.
SM-liigan välierissä pelataan suurista asioista, ja taistelu on varmasti kovaa, mutta vielä suurempien kysymysten äärellä ollaan karsinnoissa Pohjanlahden molemmin puolin. Mitalit ovat toki makeita ja niitä on syytä juhlia, mutta karsinoissa kaari yltää paljon pidemmälle: onhan kysymys koko ensi kaudesta, kenties seuran koko tulevaisuudesta.
Tässä hengessä elettiin Oulussa koko 1990-luvun alku ja loppu. Päivämäärät 22.3. 1977 ja 11.4. 2000 ovat edelleenkin Kärppien historian riemukkaimpia päiviä. Silloin Kärpät nousi SM-liigaan.
Nousemisen tuskaa ja riemua käydään näinä päivinä läpi varmasti niin Vaasassa ja Kuopiossa, jossa maanantai on toivoa täynnä. Sportin eväät on syöty. Pöytä on katettu KalPa:n liiganousulle, mitä myös Oulussa ilolla tervehditään.
Sportin ja aurinkokuningas Juhani Tammisen noste ei näytä riittävän SM-liigaan - ellei sitten Pelicansin taru pääty tähän kevääseen, ja liigaan nostettaisiinkin kaksi joukkuetta, jotta lukumäärä (14) täsmäisi.
Kovaa on peli myös Skellefteåssa - Ruotsin ja kenties koko pohjoismaiden kiekkohulluimmassa kaupungissa.
Kun Skellefteå AIK pitää elokuussa kauden ensimmäiset jääharjoitukset, paikalla on parituhatta fania soihtuineen, banderolleineen ja lippuineen.
Kun joukkue putosi keväällä 1990 elitserienistä alas, toivo on noususta elänyt joka vuosi, mutta joka kerta taival on katkennut kalkkiviivoilla.
Nyt pieni itärannikon kaupunki on lähempänä nousua kuin kertaakaan aikaisemmin. AIK nimittäin johtaa kuuden joukkueen karsintasarjaa kolmen pisteen erolla ennen Leksandia, Brynäsiä ja Malmöä.
Ja mistä Skellefteå ammentaa voimansa? Voittamisen kulttuurista.
Joukkue nimittäin voitti Ruotsin mestaruuden 1978, mitä vieläkin kaiholla muistellaan.
Jos Skellefteå nousee, kaupunki menee hetkessä täydellisesti sekaisin - ellei se ole sitä jo nyt.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi