EU:n uusi rajaturvallisuusvirasto johtaa yhä tärkeämmäksi käyvää yhteistyötä, joka auttaa jäsenmaita valvomaan rajaliikenteen lainmukaisuutta. Viraston pääjohtajaksi valitun eversti Ilkka Laitisen kokemus eurooppalaisesta rajaturvallisuudesta on kiistaton. Tärkeä virasto sai osaavan vetäjän.
EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajaksi keskiviikkona nimitetyllä eversti Ilkka Laitisella ei ole EU:n keskusvirastojen johdossa suomalaisia kollegoita. Oli merkittävää, että myös Suomi sai pääjohtajuuden, mutta vielä merkittävämpää on, että oikea henkilö valittiin oikeaan paikkaan. Tällä hetkellä Suomen rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkönä toimivan Laitisen ansioluettelossa on vakuuttavan pitkä lista kansainvälisiä rajaturvallisuuden johtotason tehtäviä. Vuosina 2003-2005 hän johti EU:n riskianalyysikeskusta.
Komissiossa pätevintä ehdokasta valittaessa havaittiin jälleen, kuinka monimutkaista ja arveluttavaa peliä EU:ssa voidaan käydä. Laitinen sai jo ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä, mutta ei enemmistöä. Esimerkiksi Saksa äänesti Suomen ehdokasta vastaan, vaikka oli aiemmin myöntänyt Laitisen pätevimmäksi hakijoista ja luvannut tukensa. Saksan menettely johtui siitä, että se halusi varmistaa itselleen Europolin pääjohtajan paikan.
Italian ehdokas pääjohtajaksi oli Rodolfo Ronconi, Espanjan Gil Arias. Ratkaisevassa äänestyksessä Laitinen voitti Ronconin äänin 20-5. Taustapelistä huolimatta numerot olivat selvät. Ne kuvaavat Laitisen nauttimaa laajaa arvostusta. Muodollisesti nimityksen teki rajaturvallisuusviraston hallintoneuvosto komission esityksestä.
Jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittäminen on välttämätöntä aikana, jolloin EU kiinnostaa yhä enemmän kansainvälisesti ketjuuntunutta rikollisuutta. Ulkorajojen valvonnasta vastaavat myös rajaturvallisuusviraston perustamisen jälkeen jäsenvaltiot, mutta ne hyödyntävät asiantuntijavirastosta tulevaa tietoa.
Rajavalvontavirasto laatii jäsenmaille alan riskianalyysejä, seuraa alan yhteisen koulutussuunnitelman täytäntöönpanoa sekä rajavalvonnan tutkimustoimintaa. Mahdollisissa poikkeustilanteissa virasto tukee asiantuntijayhteistyötä. Viraston tehtäväkentän laajuus tekee siitä merkittävän tietopankin EU:ssa.
Liikkuminen kaikkien rajojen yli lisääntyy. Valvovaa henkilöstä ei voida lisätä samassa suhteessa. Siksi tarkistuksia tekevien täytyy olla laadukkaita ammattilaisia ja valvontamenetelmien tehokkaita. Esimerkiksi ihmissalakuljetusta harjoittavat on saatava huomaamaan, että EU:n suunnassa heidän hämäräbisneksensä epäonnistuvat. Vielä ei olla lähelläkään niin hyvää tilannetta.
Jo aiemmin EU:ssa hajallaan toimineet rajaturvallisuuden keskukset aiotaan koota keskusvirastoon Puolan pääkaupunkiin Varsovaan. Suomessa huhtikuun lopussa toimintansa päättäneen riskianalyysikeskuksen tehtävät sinne siirretään heti, kun tilat ovat olemassa. Myöhemmin saataneen mukaan nyt Saksassa toimiva maarajakeskus, lentoasemakeskus Italiasta, merirajakeskukset Espanjasta ja Kreikasta sekä Itävallassa toimiva koulutuksen kehittämiskeskus.
Alan asioiden hoito onkin ollut EU:ssa todella hajanaista. Se on merkinnyt myös voimavarojen tuhlaamista. On syytä toivoa, että kokoaminen onnistuu kivuttomasti. Kokemukset jäsenvaltioiden itsekkyydestä eivät tosin lupaa hyvää. Pääjohtaja Laitisen ammattitaitoa tarvitaankin myös päällekkäisyyksien purkamisessa.