Pääkirjoitus

Tärkeä lupaus ruoan hin­nas­ta

Ruoan arvonlisäveron alennukselle on riittävästi perusteita. Kauppakin lupaa siirtää alennuksen suoraan kuluttajahintoihin, joten asiassa on turha jahkailla enää.

Ruoan arvonlisäveron alennukselle on riittävästi perusteita. Kauppakin lupaa siirtää alennuksen suoraan kuluttajahintoihin, joten asiassa on turha jahkailla enää.

Ruokakeskon oululaistaustainen toimitusjohtaja Terho Kalliokoski vakuutti maanantain Kalevassa, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus siirtyy täysimääräisesti ruoan hintaan. Kalliokosken mukaan siirto on puhtaasti tekniikkaa: tietokoneet vain pannaan annetun kaavan mukaan laskemaan uuden hinnat.

Painoa Kalliokosken lausunnolle antaa se, että hän on myös Päivittäistavarakauppa ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Kommentti on kiinnostava parillakin tapaa. Ensinnäkin kauppa näyttää ottavan arvonlisäveron alennuksen jo tosiasiana, vaikka esimerkiksi kokoomuksessa ja valtiovarainministeriössä koko ajatukselle yhä nyrpistetään nenää.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12:een muuttui poliittiseksi realiteetiksi sen jälkeen, kun asia kirjattiin Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan. Päätöksestä vetäytyminen olisi poliittisesti kestämätöntä. Käytännössä kyse onkin enää vain siitä, alennetaanko veroa vuoden 2009 alusta vai vasta lähempänä vuoden 2011 eduskuntavaaleja.

Kiintoisa Kalliokosken lausunto on myös siksi, että hän yksiselitteisesti lupaa kuluttajien hyötyvän veron alennuksesta täysimittaisesti. Hän muistuttaa, että EU:hun liittymisen yhteydessäkin kauppojen epäiltiin käärivän hintojen laskun liiveihinsä, mutta kuluttajille ruoka halpeni lopulta luvattuakin enemmän.

Tästä huolimatta Kalliokosken lupaus on rohkea. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi viime syksynä, että alvin alennuksesta siirtyisi hintoihin noin neljä viidesosaa. Loppu menisi yritysten voittoihin, toimialan palkkoihin ja raaka-ainekustannuksiin. Esimerkiksi Norjassa elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa laskettiin kuusi vuotta sitten 24:stä 12 prosenttiin ja siellä alennuksesta kolme neljännestä siirtyi kuluttajahintoihin.

Toisaalta luottamusta Kalliokosken lupauksen toteutumiseen lisää Suomen päivittäistavarakaupan tiukka kilpailu. Esimerkiksi Keskossa on palava halu nousta taas alan markkinajohtajaksi, ja siinä kisassa hintoihin ei voi juuri löysää jättää.

Sunnuntain Kalevassa kokoomuksen europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi kyseenalaisti ruoan alvin alentamisen ja asetti etusijalle tuloveron kevennykset. Jälkimmäisten tulokset ovatkin Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana olleet kiistattoman myönteisiä: kuluttajien ostovoiman nousu on pitänyt yllä talouskasvua ja vauhdittanut työpaikkojen syntyä.

Kun ruoan arvonlisäveron alennus on kirjattu hallitusohjelmaan, on se toteutettava turhia vetkuttelematta. Ruoan alvin lasku on suhdannepoliittisesti järkevää, koska se taittaisi kärkeä nyt päätään nostavalta inflaatiolta. Alennuksenhan on arvioitu laskevan yleistä hintatasoa 0,5 prosenttia. Tuloveron alennukset ja inflatoriset palkankorotukset ovat huono yhdistelmä.

Perusteluja on muitakin. Alennus tukisi etenkin pienituloisia, joiden menoista ruokaan kuluu suurempi osa kuin varakkailla. Elintarvikkeiden arvonlisävero on kaiken lisäksi paljon korkeampi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Erolle on vaikea löytää perusteita.

Ylipäätään kansan on voitava luottaa siihen, että poliitikot tekevät, minkä lupaavat. Jo Suomen EU-liittymissopimuksen yhteydessä syksyllä 1994 hallitus ja eduskunta päättivät, että ruoan alv lasketaan siirtymäkauden jälkeen 17 prosentista 12 prosenttiin. Lipposen hallitus kumosi tuon päätöksen valtaan tultuaan. Enää ei ainakaan valtiontalouden ahdinko kelpaa perusteeksi jättää lupaus täyttämättä.