Hallituspuolueiden puheenjohtajat pesivät kätensä kuumaksi käyneestä perhevapaauudistuksesta.
Varsinainen nahkapäätös oli siirtää uudistus seuraavalle vaalikaudelle. Hallituksen poliittiset eväät ovat käymässä vähiin.
Hallituspuolueista vakuutetaan silmät kirkkaina, että perhevapaauudistus on tärkeä ja että se pitää toteuttaa, mutta vasta ensi vaalikaudella.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat pesivät maanantaina kätensä ja tekivät varsinaisen nahkapäätöksen siirtämällä kuumaksi käyneen uudistuksen suosiolla seuraavalle hallitukselle. Nykyisellä hallituksella ei ole riittävästi poliittista tahtoa ja halua perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi.
Tasa-arvo- ja perhepolitiikassa ideologiset syvävirrat päähallituspuolueiden kesken ovat niin etäällä toisistaan, että näkemyserojen yhteensovittaminen osoittautui mahdottomaksi.
Hallituksen johtotrio kävi asian läpi vielä sen jälkeen kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) keskeytti uudistuksen valmistelun, kun edellytyksiä sovulle ei ollut olemassa. Uudistusta voimakkaasti ajanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nostatti asian trion pöydälle.
Hallitusyhteistyöhön perhevapaauudistuksen romuttuminen jättää kolhun. Muissa tärkeissä asioissa hallitus on onnistunut pusertamaan sovun vaikka väkisin, mutta perhepolitiikan uudistamisessa liikuttiin liian herkällä maaperällä. Hallitusta kiinni pitävä liima on hapertumassa kovaa vauhtia.
Kiville karahtaneessa mallissa olisi isille kiintiöity ansiosidonnainen osuus pidentynyt, mutta kotihoidontukea olisi porrastettu niin, että loppukaudesta tuki olisi pienentynyt. Tasa-arvon näkökulmasta isät olisivat voineet jäädä nykyistä pidempään hoitamaan lasta ja äidit siirtyä aiemmin työmarkkinoille. Uudistusta puoltaneiden työmarkkinajärjestöjen tavoitteena oli tasa-arvoa edistävien toimien lisäksi nostaa erityisesti nuorten naisten työllisyysastetta.
Perhevapaauudistuksen kariutumista on turha selitellä teknisillä tai taloudellisilla syillä. Rahat olisi etsitty vaikka kiven kolosta, jos uudistusta olisi pidetty tärkeänä.
Kotihoidontuen leikkaus ei käynyt keskustalle, sillä kotihoidontuki on keskustalainen luomus ja puolueen vaalima vaihtoehto päivähoidolle. Sinisistä Timo Soini säesti vielä, että hallituksessa ei tehdä punavihreää perhepolitiikkaa.
Keskusta ei suin surminkaan halua vaalivuoden alla viestittää kannattajakunnalleen, että se olisi tinkimässä puolueen saavutetusta edusta. Kannatusmittauksissa kangertelevan keskustan olisi vaikea puolustaa vaalikentillä kotihoidontuen leikkausta, joka on varsinkin monilapsisille perheille talouden tärkeä tukijalka.
Kotihoidontukea on perusteltu milloin lasten edulla, milloin perheiden valinnanvapaudella. Äidille ja isälle jyvitettyjen osuuksien jälkeen perhevapaat saa jakaa varsin vapaasti. Silti vanhempainvapaista ja kotihoidontuesta äidit käyttävät yli 90 prosenttia. Kysymys kuuluu, tehdäänkö perheissä aidosti vapaita valintoja vai pitäisikö niitä ohjata tiukemmin.
Pohjoisissa naapurimaissa kiintiöiminen on keskeinen osa työ- ja perhe-elämän tasapainoista kehitystä.