Oulu Suomessa ei ole kattavaa ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret joutuvat kokemaan tai näkemään väkivaltaa kotonaan.
Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön kehittämispäällikön Mikko Orasen mukaan tietojen puutteellisuus osoittaa, että lasten kokemaa väkivaltaa ei ole koettu yhteiskunnallisesti tarpeeksi tärkeäksi ja merkitykselliseksi aiheeksi.
Vuonna 1998 julkistetun naisuhritutkimuksen mukaan lähes joka viides lapsi näkee kotona väkivaltaa. Toisaalta esimerkiksi 1990 julkaistun tutkimuksen mukaan alle 14-vuotiaista lapsista yli kaksi kolmannesta on ollut vanhempiensa lievän väkivallan kohteena eli lasta on esimerkiksi tukistettu tai läimäytetty.
Pari viikkoa sitten julkaistun Poliisiammattikorkeakoulun lasten väkivaltakokemuksia käsittelevän tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisista jopa kolmannes kertoi kokeneensa lievää fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta ja joka kuudes ilmoitti nähneensä kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa.
Tutkimukseen osallistui yli 13 000 12- ja 15-vuotiasta koululaista. Tätäkään tulosta ei kuitenkaan voi yleistää kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. "Luvut tulisi päivittää. Poliisiammattikorkeakoulun tuore lapsiuhritutkimus on kahteenkymmeneen vuoteen ensimmäinen nimenomaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kartoittava tutkimus. Edellinen lapsiuhritutkimus on vuodelta 1988."
Orasen mukaan väkivallalla on taipumus kertyä saman lapsen kokemukseksi. Lapset, jotka näkevät kotona väkivaltaa, voivat myös joutua väkivallan uhriksi ja olla itsekin väkivaltaisia.
Väitettä tukee Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimus. Tutkija Noora Ellonen kertoo, että vanhempien välinen väkivalta, samoin kuin vanhempien päihteiden käyttö, on usein lapsiin kohdistuvan väkivallan taustalla.
Vanhempien työttömyys tai koulutustaso eivät selitä perheväkivaltaa. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kaikkien sosiaaliluokkien ongelma", Ellonen huomauttaa.