Paavo Väyrynen pelaa tarkkaa peliä. Takavuosien tahtopoliitikko, känkkäränkäksi, riidanhaastajaksi sekä hallitusten kaatajiksikin väitetty Väyrynen on kuin uusi mies. Hän naureskelee hyväntuulisena.
Sitkeistä yrityksistä huolimatta hän ei suostu puuttumaan asioihin, jotka kuuluvat muiden ministereiden tontille.
Kollajastaja Vuotoksesta hän suostuu puhumaan Pohjois-Suomelle alueellisesti tärkeinä hankkeina. Väyrysen mielestä molemmat altaat pitää rakentaa eikä hallitus saa asettua tulpaksi.
Pääministeriä ja keskustan puheenjohtajaa Matti Vanhasta kohtaan Väyrynen esiintyy silmiinpistävän lojaalina. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ei hänen mukaansa komentele Vanhasta ruotuun, vaan puoluejohdon ollessa hallituksessa hän pitää huolta keskustan näkemysten julki tuomisesta. Puolueen sisäinen tilakin on Väyrysestä ihan kohdallaan.
Onko Väyrysestä tullut kesy mies vai mitä hän odottaa? Tapahtuuko vallankeikausyritys heinäkuun alusta, jolloin Väyrysestä tulee viikoksi muiden lomaillessa sijaispääministeri. Panttaako hän paukkuja omaan tv-ohjelmaansa varten, jonka päätteeksi jouluaattona Väyrynen haastattelee tunnin itseään?
"Minun roolini on muuttunut", kuuluu Väyrysen vastaus.
"Parlamentaarikkona on eri asemassa. On täysin oman itsensä herra. Kun vaan pitää äänestäjien luottamusta yllä, voi vapaasti ottaa kantaa ja toimia. Ministerinä täytyy ottaa huomioon hallitusohjelma, hallituspolitiikan pelisäännöt ja ministereiden välinen työnjako. Ne antavat toiminnalle toisenlaisen luonteen", hän selittää nykytyyliään.
Väyrysen mukaan kukaan ei ole käskenyt häntä toiminaan tietyllä tavalla. "Minulla on pitkän kokemuksen ansiosta käsitys, miten valtioneuvoston jäsenen pitää toimia. Sen mukaan toimin."
Vanhanenkin saa lomailla heinäkuun rauhassa. Kuun alusta viikoksi sijaispääministeriksi nouseva Väyrynen ei aio juonia yhtään mitään.
"Kysymys on vain muodollisuudesta. Jos jotain yllättävää sattuu, jonkun pitää olla vastuussa siitä, että Suomi toimii. Sitten ollaan yhteydessä pääministeriin, jos jotain vakavan yllättävää sattuu."
Pätkäpääministeriys ei nostata Väyrysessä mitään erityisväristyksiä.
"Ei se se erikoiselta tunnu. Olin pääministerin sijainen 1980- ja 90-luvuilla tavan takaa pitempiäkin jaksoja. Silloin oli voimassa käytäntö, että presidentin ollessa ulkomailla pääministeri oli estynyt hoitamaan omia tehtäviään."
Paavo Väyrynen olisi halunnut maatalousministeriksi, mutta sai käteensä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkun.
"Olen hyvin tyytyväinen. Täällä on paljon sellaisia mielenkiintoisia tehtäviä, jotka ovat olleet minulle aina läheisiä", hän sanoo nyt.
Väyrynen muistuttaa olleensa jo 1970-luvun alusta lähtien aktiivinen kehitys- ja ympäristöpolitiikkaa koskevissa asioissa. " Aina siitä lähtien, kun Rooman klubin raportin luin."
Nyt kehityspolitiikka ymmärretään paljon laajemmin. Ministerikin on mukana maailmanlaajuisessa kestävää kehitystä sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Ulkomaankaupan saralla riittää Väyrysen mukaan haastavia tehtäviä, vaikka itse kauppapolitiikkaa hoidetaan EU: puitteissa.
"Olen suorastaan innostunut, että pääsin mukaan", Väyrynen toteaa.
Yhden asian hän salkkuunsa vielä haluaisi: Maailmanpankkiasiat tai ainakin kehityskomiteaan liittyvät kysymykset. Nyt ne kuuluvat valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok.)
"Se ei kosketa minua henkilökohtaisesti eikä tässä ole puoluepolitiikkaa. Tämä on tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Monissa Suomen kaltaisissa maissa nämä hoidetaan ulkoministeriössä. Olen pyytänyt muutosta, koska ainakin kehityskomitean asioissa kyse on kehityspolitiikasta."
Väyrysen mukaan Katainen on luvannut harkita, mutta keskustelut ovat vielä kesken.
Sitkeä sissi Väyrynen on vaatimuksessaan, että hallituksen pitäisi keskustella enemmän asioista keskenään. Hänen mukaansa keskusteleminen loppui Paavo Lipposen (sd.) valtakauden aikana.
Lipponen vastasi ärhäkästi: liika keskusteleminen on merkki siitä, ettei pysytä tekemään päätöksiä. On keskustan kulttuuria, että asioita jauhetaan ja pyöritetään.
"Lipposen lausunto on outo. Demokratia on sitä, että keskustellaan ja yhdessä päätetään. Tottakai on on myös selvä työnjako ja sen mukaan päätökset tehdään", Väyrynen näpäyttää takaisin.
"Ei keskusteluista mitään vahinkoa ole. Aina syntyy parempia päätöksiä, kun useammat henkilön ovat niitä valmistelemassa", hän lisää.