Poliisit ja valtio ovat jo vuosia kiistelleet palkkauksesta. Sisäministeri Ville Itälä lupasi poliiseille tuntuvia palkankorotuksia, jos nämä hyväksyvät uuden palkkajärjestelmän. Ministerin mukaan uusi järjestelmä tuottaisi noin 90 prosentille poliisihallinnon henkilöstöstä korkeamman palkan kuin nykyinen. Kenenkään palkka ei laskisi.
Poliisijärjestöjen liiton valtuusto kuitenkin hylkäsi tiistaina sopimustarjouksen, jonka kustannusvaikutus olisi ollut 8,5 prosenttia. Viime lokakuussa poliisien liittokokous vaati uudistuksen yhteyteen reipasta korotusta peruspalkkoihin. Vaatimusten kustannusvaikutus olisi ollut 19 prosenttia.
Hylkäyspäätös oli onneton. Uskovatko poliisit tosissaan saavansa suuren korotuksen kertarysäyksellä? Lähes viidenneksen yhtäkkistä palkankorotusta ei kukaan saa, ei edes pitkän lakon jälkeen. Palkkausjärjestelmän rahoituksesta päätettiin hallituksen kehysneuvotteluissa. Valtiontyönantaja tukee uusia palkkausjärjestelmiä myöntämällä niihin ylimääräistä rahaa yli normaalien sopimuskorotusten. Vanhoihin systeemeihin ei lisärahoitusta anneta.
Tarjouksen hylkäys merkitsee sitä, ettei uudistuksesta enää neuvotella. Voi siis kestää pitkään ennen kuin poliisien palkkausjärjestelmä nykyaikaistuu. Sitä ennen saatetaan nähdä Suomen oloissa harvinainen työtaistelu.
Poliisien uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena oli toteuttaa "oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä palkkapolitiikkaa". Esimerkiksi vaativissa tehtävissä ja työnsä hyvin tekemällä olisi voinut saada aiempaa parempaa palkkaa.
Uusi palkkausjärjestelmä ei siis ollut keino säästää rahaa, kuten poliisit ovat epäilleet. Jo käyttöönotetuissa palkkausjärjestelmissä kustannukset ovat nousseet aiempaan verrattuna. Uudistuksen ydin on siinä, että korotusten maksamisesta sovittaisiin täsmällisesti ja sitovasti etukäteen. Työnantaja ei siis voi kieltäytyä korotuksista vetoamalla määrärahojen niukkuuteen.
Edut eivät kuitenkaan poliiseille kelvanneet. Hylkäyspäätöksen taustalla oli jäsenkyselyn tulos, joka oli yksiselitteinen. Noin 80 prosenttia liiton jäsenistä vaati neuvottelutuloksen hylkäämistä. Tuollaisen kannanoton jälkeen valtuustolla ei juuri ollut vaihtoehtoja. Toinen asia on, oliko kenttä saanut riittävästi tietoa uudesta järjestelmästä. Tuloksen perusteella voisi päätellä, että ei ole.
Hylkäykseen on vaikuttanut myös valtiota kohtaan tunnettu epäluottamus. Parannuksia on luvattu, mutta lupauksia ei ole lunastettu. Nyt olisi kannattanut uskoa sisäministerin sanaa.
paakirjoitus@kaleva.fi