Ilmastonmuutosta ei torjuta pelkillä puheilla muttei myöskään toivottomuuteen heittäytymällä.
Merkittävimmät ratkaisut tehdään poliittisella tasoilla. Kansalaiset voivat antaa hidasteleville päättäjille painetta.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi viime sunnuntaina näkemyksensä siitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen (2015) toteuttamisessa on edetty. Pariisissa sovittiin ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen, kun vertailukohtana on esiteollinen aika. Sopimukseen kirjattiin myös pyrkimys rajata lämpötilan nousu puoleentoista asteeseen.
VMO:n mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamilla sitoumuksilla ollaan tavoitteista surkean kaukana. Jos vauhti ei parane, maapallon lämpötilan nousu voi olla jopa 2,9–3,4 astetta. Sillä olisi isot, ehkä kohtalokkaat seuraukset.
Raportti antoi väliaikatietoa maanantaina New Yorkissa pidetyn YK:n ilmastohuippukokouksen osallistujille. Havahduttiko raportti siis poliittiset johtajat merkittäviin toimiin?
Tällaista ei nähty, ei tosin nyt odotettukaan. Silti kokous kannatti järjestää. Huomionarvoista oli, että ääneen pääsivät ne poliittiset johtajat, joiden kotimaiden ilmastotoimissa on päästy pisimmälle.
Puhujien joukossa oli myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on pitänyt ilmastoteemaa näkyvästi esillä. Suomi on ilmoittanut pyrkivänsä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Esimerkeillä on toivottavasti voimaa.
Ilmastokokouksen seuratuin puhuja oli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Hän julisti poliittisille päättäjille, että tulevien polvien katseet on suunnattu näihin.
Muistutus oli aiheellinen. Tulevaisuudessa tämän hetken päättäjien arvoa saatetaan mitata ennen muuta yhteisen elinympäristön hyväksi tehdyillä toimilla.
Ilmastonmuutoksesta käytävässä keskustelussa on useita jakolinjoja. Ilmastonmuutoksen kieltäjien määrä etenkin tiedemaailmassa hupenee.
Toinen jakolinja kulkee siinä, uskotaanko pelin olevan jo menetetty vai tilanteen olevan vielä korjattavissa. Hälytyskellon soittajia tarvitaan, mutta jos siitä ei päästä eteenpäin, vaarana on lamaantuminen.
Moni asiantuntija arvioi, että ilmastonmuutokset vakavimmat seuraukset voidaan välttää. Keskeisiin toimiin on luettu esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopuminen maailmanlaajuisesti. Se ei ole lainkaan mahdoton urakka.
Päättäjillä pitää myös olla rohkeutta tehdä sellaisiakin päätöksiä, joista ei nyt vain kiitetä. Näiden ratkaisujen teko ei ole helppoa. Saksan hallituksen tuore ilmasto-ohjelma sai vastaansa rankkaa kritiikkiä tavoitteiden mataluudesta. Ehkä se oli kuitenkin kovinta, mitä äänestäjät voivat tätä nykyä niellä.
Mitä paremmin kansalaiset ovat perillä muutoksen välttämättömyydestä, sitä helpommin päättäjät voivat tehdä ratkaisuja, jotka nyt ehkä kirpaisevat. WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toi vastikään esiin tärkeän näkökohdan Talouselämä-lehden haastattelussa.
Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen haittavaikutusten kanssa eläminen on 20 kertaa kalliimpaa kuin ne investoinnit, joita tarvitaan ongelman selättämiseksi etukäteen.