Lepra, neekerisankkeri, horkkakuume. Karmeita romuskoja kaikki tyynni, mutta mikä on oudoin tartuntatauti, joka on tullut sinua vastaan?
Olen laboratoriopuolella törmännyt skistosomiaasiin, jota kutsutaan bilhartsiaksi. Sen aiheuttaja on vedessä elävä alkueläin, jonka munia alkaa ilmestyä potilaan virtsaan. Oireena saattaa olla verta virtsassa ja yleistä huonovointisuutta. Kyseinen tartunta taisi olla peräisin Egyptistä.
Mikä on tarttuvista taudeista
yleisin?
Kaikista yleisin lienee hammasmätä. Melkein jokaisella oli ainakin vielä joitakin aikoja sitten reikiä hampaassa. Karieksen aiheuttajabakteereja ei kuitenkaan pitäisi normaalisti löytyä suusta. On ajateltu, että se saattaa tarttua lapseen esimerkiksi äidin suusta tai vieraassa suussa käyneestä tutista.
Voiko tartuntataudeista olla
hyötyä?
Kyllähän ainakin mikrobeista on paljonkin hyötyä, mutta lääkärinä minun on hirveän vaikea ajatella mitään tautia, josta voisi olla jotain hyötyä.
Mikä on ensimmäinen henkilökohtainen muistikuvasi tartuntataudeista?
Olisikohan se ollut vesi- tai tuhkarokosta? Hämärästi muistan sellaisen. Olin tuolloin 5-6-vuotias. Ei ne muistot olleet mitenkään niin pahoja, että niillä olisi ollut merkitystä ammatinvalintaan (nauraa).
Mistä johtuu, että nykyään ruokamyrkytykset ja ruokaperäiset vatsaoireet ovat yleistyneet? Onko yleinen hygieniataso Suomessa heikentynyt?
Osittain se johtuu varmaankin parantuneesta diagnostiikasta. Aiemmin ei pystytty toteamaan niin helposti norovirusta ja eräitä muita ruoka- ja juomaperäisten epidemioiden aiheuttajia. Nykyään ne saadaan helposti selville. Osansa on varmasti myös sillä, että Suomessa on ruvettu käyttämään enemmän raakoja kasviksia, salaatteja, ituja sun muita, joissa taudinaiheuttajat voivat pysyä hengissä pitempiä aikoja. Salmonellatilanne on yhä hyvä, ja on todella harvinaista, että sitä
löytyy ruuasta.
Entä mitä tapahtui lintuinfluenssalle? Saatiinko se hävitettyä polttamalla säkkikaupalla ankkoja?
Kyllä pandemian uhka on edelleen olemassa. Me olemme tottuneet siihen, että kaikkiin infektiotauteihin löytyy hoito ja että kuolleisuus on verrattain vähäistä. Lintuinfluenssan tapainen sairaus, joka leviäisi ihmisestä toiseen, olisi toinen juttu. Jos sairastuneiden kuolleisuus olisi 50 prosentin luokkaa ja jos väestöstä vaikkapa parikymmentä prosenttia sairastuisi, niin se tarkoittaisi suurta kuolleiden määrää. Pandemia on hävinnyt uutisista, vaikka uhka epidemian kehittymisestä on pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt.
Kerrotaanko yleisölle tartuntataudeista kaikki mahdollinen, vai panttaako media uutisia, jotka saattaisivat aiheuttaa paniikkia? Kuten vaikkapa biologisista aseista?
Itselläni on sellainen kuva, ettei niissä taudeissa ole mitään, mistä ei kerrottaisi. Maailmassa on varmaankin kolkkia, joissa kehitellään biologisia aseita ja joista ei kaikkea kerrota. Uskoisin, ettei suurilla valtioilla ole enää biologisiin aseisiin liittyviä kehittelyprojekteja, koska niihin liittyvät aina suuret riskit. Ne ovat pikemminkin varautuneet torjumaan biologisilla aseilla tapahtuvia hyökkäyksiä. Biologisen aseen kehittäminen ei sinänsä ole vaikeaa, mutta vaatii tietotaitoa ja verkostoa, että mikrobien kasvatus onnistuu ilman vahinkoja. Riski, että itselle sattuisi jotain, on varmaankin käytännössä enemmän rajoittanut aseiden kehittelyä kuin muut inhimilliset seikat.