Sveitsin YK-kaupungissa Genevessä alkaa tänään keskiviikkona mammuttimainen YK:n tietoyhteiskunta huippukokous, jossa arpaonni toi Suomelle paalupaikan. Kun puheiden paikat arvottiin paikalla olevien yli 150:n valtion kesken, Suomelle osui järjestysnumero 1. Näin siis presidentti Tarja Halonen pääsee esiintymään heti alkuseremonioiden jälkeen ja hetkellä, jolloin kaikkien huomio on vielä hereillä.
Halosen esiintymisestä alkaa Genevessä puhemylly, joka jatkuu perjantai-iltapäivään asti. Lentokentän kupeessa olevassa jättimäisessä messukeskuksessa valmistauduttiin tiistaina kuumeisesti virallisen osuuden alkamiseen, mutta moni muu tapahtuma oli jo täydessä käynnissä.
Huippukokous on vetänyt kaupunkiin noin 13 000 osanottajaa, virallisten valtuuskuntien ja tiedotusvälineiden ohella vinon pinon alan yrityksiä, organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä. Vaikka kyseessä on huippukokous osallistujalistalta kuitenkin puuttuvat maailman politiikan varsinaiset raskassarjalaiset - ellei sellaiseksi lasketa Kuuban johtajaa Fidel Castroa, jonka on määrä puhua torstaina.
Päänvaivaa rahastosta
Geneven tapahtuma on maailmanjärjestön ensimmäinen yhteinen yritys määrittää, mitä tietoyhteiskunta on ja mitä sen tulisi olla. Eikä kyseessä ole enää pelkkä yritys, sillä kokouksen periaatejulistus ja toimintaohjelma saatiin valmiiksi tiistaina viimevaiheessaan kellonympäri käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Loppusuoralla kiikasti eniten kysymys siitä, kuka kaiken maksaa. Kehitysmaat, etenkin Afrikka, ajoivat tiiviisti erityistä "digitaalista solidaarisuusrahastoa". Teollisuusmaat olivat yhtä tiukasti sellaista vastaan. Lopputulos oli diplomatian taidonnäyte: siinä yhdistettiin molemmat. Ne maat, jotka niin haluavat, voivat edetä rahaston mallilla. Ne, jotka eivät halua, lupaavat tutkia olemassaolevia rahoitusmekanismeja ja myös rahastonmallia. Selvitysten pitäisi olla valmiita vuoden 2004 joulukuussa, ja asia tulee uudelleen esiin huippukokouksen seuraavassa vaiheessa, joka pidetään Tunisiassa vuoden 2005 lopulla.
Geneven kokouksen julkilausumat eivät sinänsä laillisesti sido valtioita, mutta ne antavat joka tapauksessa lupauksia. Sen vuoksi ne ovat kompromisseja, joissa monet näkemykset on yritetty yhdistää. Koska kehitysmaiden nykyistä parempaa ja tasa-arvoisempaa pääsyä tietoyhteiskuntaan yritetään edistää, eteen tulee väistämättä kysymys rahasta.
YK:n alaisen tietoliikennejärjestön ja kokouksen isännän ITU:n pääsihteeri Yoshio Utsumi huomautti tiistaina, että kehitysmaiden kaikkien kylien saaminen tietoliikenneyhteyksien pariin maksaa vain murto-osan siitä rahasummasta, joita on käytetty operaattorien huutokaupoissa kolmannen sukupolven verkoista.
"Rahaa on olemassa, poliittinen tahto jakaa sitä puuttuu", Utsumi sanoi.
Ollila Geneven kokouksessa: Viestintäteknologiat edistävät taloudellista ja sosiaalista kehitystä