Tomasz Stankon musiikki piirtää avaria tiloja ja unenomaisia näkyjä. Herkän maalailun kontrastiksi miehen trumpetti iskee yllättäviä tempon vaihdoksia, jotka iskevät kuin äkillinen adrenaliiniryöppy.
Vastoin järjestäjien toiveita avointa tilaa oli aivan fyysisestikin Kuusisaaren kentällä. Elojazzin puolalainen tähtivieras ei sittenkään houkutellut paikalle suurta yleisöjoukkoa.
Muusikon lavatunnelmista ei päässyt perille. Tummaan pukuun ja kirkkaanpunaiseen lippalakkiin sonnustautunut eurooppalaisen free- ja avantgardejazzin pioneeri keskittyi täysin vain soittamiseen. Yhtään välispiikkausta ei kuultu. Setin lopuksi hän vain esitteli yhtyeensä ja kiitti yleisöä.
Konsertin yleistunnelma olikin varsin sisäänpäin kääntynyt. Esityksen intensiteetti kuitenkin kohosi asteittain, ja ainakin Stankon nuoret muusikkotoverit näyttivät nauttivan soittamisesta.
Yhtyeen ilmaisu oli ihailtavan orgaanista. Osien taitekohdat, riffit ja teemamuunnokset tapahtuivat kuin yhdestä ajatuksesta. Tämä kokoonpano on toiminut jo kymmenen vuotta, ja voidaan ajatella Stankon kasvattaneen nuorista lahjakkuuksista lähes telepaattisesti toimivan ryhmän.
Nyky-Stanko on melko kaukana free jazzista. Yhtye soi kuulaan ilmavasti, mollivoittoisesti. Rankkaa tuuttausta oli vain sen verran, että musiikin kauneus korostui.
Soundi oli selkeä ja dynaaminen kuin Stankon levy-yhtiön ECM:n levyillä konsanaan.
Useissa kappaleissa pyörittiin ensin jonkin pehmeän urkupisteen ympärillä, mistä musiikki yhtäkkiä räjähti nopeaan kiriin. Silloin Stankon pyöreät melodialinjat muuttuivat kuin kubistiseksi Kimalaisen lennoksi.
Pianisti Marcinem Wasilevski oli oleellinen tekijä kokonaisuudessa. Hän osasi muunnella teemoja ja sooloilla yhtä pitkäjänteisesti kuin Stankokin. Rytmipari Slawomirem Kurkiewizem bassossa ja Michal Miskiewis rummuissa näyttivät, kuinka jännite nostetaan hyvin niukkaeleisesti kohti tuntematonta törmäystä.
Odotettu räjähdys saattoikin olla yllättävä tauko, josta avautui sävellyksen seuraava osa. Rytmisen jatkuvuutensa ansiosta musiikki säilytti yhtenäisyytensä, vaikka kappaleet venyivät monine muunnelmineen aika pitkiksi.