Oulu Saksalaissotilaiden lasten kohtaloista Salatut lapset -kirjan kesäkuussa julkaissut toimittaja Irja Wendisch hämmästelee vieläkin kirjan ja aiheen Suomessa saamaa valtavaa julkisuutta.
"Olimme päivän aikana jokaisessa mediassa, aamutelevisiosta iltauutisiin. Lisäksi tulevat lehdet. Olenkin sanonut, että en voi saada samanlaista julkisuutta enää koskaan", Berliinissä vakituisesti asuva, tiistaina Oulussa vieraillut toimittaja muistelee nauraen.
Saamansa palautteen perusteella Wendisch tietää, että oman tarinan kertominen tai toisen tarinan lukeminen ovat olleet monelle järisyttäviä kokemuksia. Ne ovat rohkaisseet yhteydenottoon ja innostaneet selvittämään omaa taustaa, isän henkilöllisyyttä ja kohtaloa.
Vaikka Irja Wendischin kirjasta saama palaute on ollut pääasiassa positiivista, aihe on osoittautunut yhä araksi.
"Haastateltujen tuttavista osa on vaiennut asiasta kokonaan. Se on jo merkki jostakin, jos ei asiaa huomioida ollenkaan", Rovaniemeläissyntyinen Wendisch pohtii.
Myös internetin keskusteluissa joidenkin kommenttien sävy on ollut vihamielinen.
"Siellä saatetaan tokaista, että mikset mene sinne isien maille. Kun kirjoitin kirjaa, en ajatellut, että näitä asioita pidettäisiin enää nykypäivän yhteiskunnassa tabuna".
Sodanjälkeisessä Euroopassa sotilaiden usein isättöminä kasvaneet lapset on tutumpi asia.
"Yhteiset tekijät löytyvät joka maasta. Äiti on vaiennut, ja vaikka lapsille usein annettiin saksalaisia nimiä, niitä muutettiin jossakin vaiheessa. Usein lapset saivat tietää taustastaan sattuman kautta", Wendisch kuvailee.
Wendischin mukaan menneisyyttä käsitellään Saksassakin entistä monipuolisemmin ja myös populistisemmin. Keskustelua rajoittaa kuitenkin edelleen menneisyyden raskas painolasti.
"Toista maailmansotaa on vaikea tarkastella niin sanotusta pehmoperspektiivistä, koska aina takana on pelko, että siihen suhtaudutaan liian myönteisesti tai anteeksipyytävästi. Jos sotilaista esimerkiksi puhutaan rakastavina miehinä, vaarana on, että uusnatsit omivat nämä aiheet. Siksi on oltava varovainen. Minunkin piti miettiä kauan, minkälaisen kannan otan."
Irja Wendisch on julkaissut kaksi kirjaa jo tutuksi käyneestä aihepiiristä. Salattuja lapsia edelsi muistelmateos Tohtori Conzelmannin sotavuodet Lapissa (2002). Kirjailija lupaileekin varovasti, että kirjasarja täydentyisi trilogiaksi muutaman vuoden kuluttua. Aihepiirikin pysynee samana.
"On ihana kertoa tarinoita, siitä minä pidän. Tarinat tuovat tullessaan uusia tarinoita. Aiheessahan on potentiaalia vaikka kuinka moneen kirjaan."
Tällä hetkellä toimittaja kypsyttelee aihetta ja aineistoa mielessään, ja vuorossa on varsinainen leipätyö journalismin sekatyöläisenä, vapaana toimittajana.
"Kirjan kirjoittamisella ei elä", muun muassa Tekniikka ja talous -lehteen kirjoittava Wendisch toteaa.