Ensi keskiviikon ja lauantain välillä, elokuun 27.-30. päivänä Mars lähestyy Maata. Nyt nähtävä tilanne on todella harvinainen. Vastaavanlainen lähioppositioksi kutsuttu tilanne tapahtui viimeksi noin 57 617 vuotta eKr, eli silloin, kun Neandertalin ihminen ja mammutit elivät Euroopan laitamilla.
Elokuun 27.-28. Marsin ja Maan välinen etäisyys on vain 55.7 miljoonaa kilometriä, eli reilu neljäsosa keskimääräisestä. Samalla planeetta on myös lähinnä Aurinkoa, noin 207 miljoonan kilometrin päässä.
Marsin ja Maan kiertoradoissa on se hauska piirre, että Mars on nyt lähinnä Aurinkoa kesäaikaan, elokuussa ja Maa oli taas kauimpana Auringosta heinäkuun 3.-4. päivinä.
Tilanne on harvinainen ja mielenkiintoinen. Parhaimmillaan Marsin kirkkaus tulee olemaan -2.9 magnitudia ja näennäinen kulmaläpimitta 25.1 kaarisekuntia. Vielä syyskuussakin Mars on suhteellisen kirkas, mutta se himmenee vuoden loppuun mennessä. Marraskuussa sen kirkkaus on enää -0.6 magnitudia ja läpimitta enää 12 kaarisekuntia.
Pienemmässä mittakaavassa ei ole kuitenkaan kovin harvinaista, että Mars lähestyy maata, ja tulee niin sanottuun perihelioppositioon, jolloin Aurinko, Maa ja Mars ovat samalla suoralla. Viimeksi Mars oli lähinnä Maata vuosina 1988 ja 2001.
Edullisen periheliopposition aikana Mars näkyy aina kirkkaana, ja jo nyt Mars näkyy punertavan kirkkaana keskiyöllä eteläisellä taivaalla noin 7,5 asteen korkeudella. Päinvastainen juttu, aphelioppositio, tapahtui viimeksi vuonna 1995, jolloin Mars oli samalla suoralla, mutta Maasta katsottuna kauimpana.
Jatkuvan mielenkiinnon kohde
Mars on kautta aikojen ollut arvoitusten ja tarinoiden planeetta. Sen kiehtovuutta ja kiinnostavuutta ei ole koskaan vähätelty. Marsista on kirjoitettu satoja tieteistarinoita, tehty fantasia- ja science fiction -elokuvia ja käyty kiivaita väittelyitä.
Tieteelle Mars on kuitenkin edelleenkin arvoitus. Marsissa on todennäköisesti melkoiset vesivarat, ja elämän mahdollisuudet sen varhaishistoriassa ovat olleet mahdollisia. Onko tämä teoreettinen elämä tuhoutunut, vaiko siirtynyt muualle? Mars kiinnostaa yhtä paljon tutkijoita kuin harrastajiakin.
Suuri kiinnostus Marsia kohtaan on kautta aikojen perustunut sen maankaltaisuuteen. Mars on silti selvästi Maata pienempi, ekvaattorin läpimitta on vain 6 790 kilometriä ja massa vain 0.107 Maan massasta. Samasta syystä kuin oma kuumme Mars ei ole voinut pitää syntyvaiheensa jälkeen jäänyttä kaasukehäänsä heikon vetovoiman takia. Heikompi vetovoima, vähäinen korroosio ja ohut ilmakehä on säilyttänyt Marsissa korkeita tulivuoria, ja koko aurinkokunnan suurin tulivuori Olympos Mons onkin Marsissa. Siellä on todennäköisesti ollut myös valtameriä, jotka tosin jo miljardeja vuosia sitten haihtuivat pois.
Elokuun lopussa tapahtuvan opposition aikana Marsin pinnan muotoja on mahdollista havaita myös harrastajien kaukoputkilla. Erityisen kiinnostavia ovat Marsin valkoiset jään ja lumen peitossa olevat napalakit, jotka antavat kiehtovan maankaltaisen vaikutelman. Valitettavasti nämä ovat nyt sulamisvaiheessa, eivätkä kovin selvästi havaittavissa. Mars on lähimillään ollessaan Vesimiehen tähdistössä ja Helsingin horisontin mukaan noin viidentoista asteen korkeudella, Oulussa kahdeksan, ja Utsjoella vain viiden asteen korkeudella.