Lasten ja nuorten teatteritapahtumaa Tarinamaakarien kevättä ei enää järjestetä. Sen aika olisi ollut jälleen helmikuussa.
"Tapahtuma kokee luonnollisen kuoleman. Kaikki tapahtuman synnyttäneet ja sitä yhteistyössä tehneet ihmiset kunnissa ovat vaihtuneet", sanoo kulttuurituottaja Jaana Potkonen.
Tarinamaakarien kevät järjestettiin 13 kertaa. Puolitoista vuotta sitten Kiiminkijoen opiston kulttuurituottajana aloittanut Potkonen ehti toteuttaa tapahtuman yhden kerran.
Tarinamaakarien kevät oli viiden kunnan yhteinen tapahtuma. Yhteistyössä olivat mukana Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki ja Ylikiiminki. Huippuvuosina esitykset tavoittivat yhteensä 5 000 lasta ja nuorta.
Haukiputaan kannalta aikansa elänyt
Raha oli Jaana Potkosen mukaan yksi iso seikka, joka vaikutti tapahtuman lopettamiseen.
"Kulttuurieurot ovat kunnissa ilmeisesti pienentymässä. Joka kunnalla on tiukempi taloustilanne. Tarinamaakarien kevät oli kallis tapahtuma. Koululaiset maksoivat esityksistä nimellisen, minimaalisen summan. Se ei kattanut kuluja", kertoo Potkonen.
"Joku sanoo heti, että miksi lastenkulttuurista ruvetaan ottamaan pois. Mutta tietynlaisia valintoja oli pakko tehdä, ja aina ei voi kaikkea vanhaa säilyttää, kun toimintoja kehitetään. Lähinnä Haukiputaan kannalta Tarinamaakarien kevät oli aikansa elänyt", Potkonen perustelee.
Hän vakuuttaa, ettei lasten ja nuorten kulttuuria ole tarkoitus ajaa alas. "Se vaan hakee uusia muotoja. Jatkossakin sitä on tarjolla ja esityksiä viedään päiväkoteihin. Jatkoa järjestetään joka kunnassa varmasti jollain lailla."
Haukiputaalla lasten ja nuorten esitykset keskittyvät pistemäisinä tapahtumina Teatterikuoppaan. Niistä informoidaan päiväkodeille ja kouluille erikseen. Enää ei ole tiettyä viikkoa, milloin lasten ja nuorten kulttuuri olisi säännöllisesti esillä.
Tanssia ja teatteria
myös sivukylille
Tarinamaakarien kevään hienouksia olivat runsas ja monipuolinen tarjonta, paikallinen kattavuus ja demokraattisuus.
"Tarinamaakarit oli demokraattinen tapahtuma: kaikki alueen lapset, jotka kävivät koulua tai olivat päivähoidossa, näkivät esityksiä. Silloin lapsi ei ole niin riippuvainen vanhempien varakkuudesta tai aktiivisuudesta", kehuu Kiiminkijoen opiston tiedottaja Aune Hinkula.
Hinkula oli järjestämässä Tarinamaakarien kevättä pariinkin otteeseen Haukiputaan entisen kulttuurisihteerin Marjatta Savolaisen sijaisena. Hinkula näki tapahtuman huippuvuodet.
"Vuonna 2003 oli pelkästään Haukiputaalla ja Kiimingissä yhteensä 53 näytöstä", hän muistelee.
"Voihan meillä olla lastenteatteria Teatterikuopassa paljonkin, mutta se on vanhempien aktiivisuuden varassa, vievätkö he lapsiaan sinne."
Tarinamaakarien kevät syntyi melko spontaanisti, kun kuntien kulttuurisihteerit päättivät ryhtyä yhteistyöhön. Sillä tavalla alueella voitiin järjestää useampi esitys, jotka ryhmät tarjosivat edullisemmin.
Nimen tapahtumalle keksi Ylikiimingin kulttuuri- ja liikuntasihteeri Kyösti Rasi.
"Oulun lasten ja nuorten teatteripäiville tulevat ryhmät tarjosivat esityksiä myös naapurikuntiin. Tarinamaakarien kevät lähti siitä, että rupesimme kimpassa tekemään tilauksia", kertoo nykyisin Oulun kaupungin kulttuuritiedottajana työskentelevä Marjatta Savolainen.
Tapahtuman pääkoordinaattorina toiminut Savolainen uskoo, että sen lopettamiseen ilmeisesti vaikutti ihmisten vaihtuminen ja historian katkeaminen.
"Se on surullista, kun muistaa millä riemulla lapsiryhmät sivukoululla huusivat: Nyt ne taas tullee! Teatteriesityksiä saatiin semmoisiin paikkoihin, missä niitä ei yleensä näy. Toisaalta onhan se tosi, että tällaisten isompien juttujen pitäisi uudistua."